Euroviisuhuuma on villinnyt viisuihmiset ja aika hauskaa, kuinka moni on innostunut tekemään asuja kuka mistäkin materiaalista ja kaikkea muuta vihreää 😃💚
Tuumailin eilen, että kyllähän meidänkin viisukatsomossa pitää vähän cha, cha, chaata olla ja tein pikaisen huovutuksen hommien jälkeen 😜
Että tällästä tällä kertaa. Nyt jännitetään, että jaksaako itse katsoa kisat vai nukahdanko hirmuisesti kuorsaten kisakatsomoon 😂 Vähän univelkaa.........
Vappuaattona kurkistettiin aamulla ikkunasta ulos ja siellähän oli maa valkosena. No sitä tiesi odottaakin. Kävin siinä aamusella tekemässä vappu-ukkelin lumesta. He, heeee.
Kyllä nyt on säät suosineet pääsiäisen aikana. Lunta vielä riittää runsaasti, mutta ulkona on voinut juoda kahvit joka päivä. Pöytä ja penkit ovat kyllä kinosten keskellä, mutta kyllä sinne jo mahtuu istumaan. Heh. Välillä on viety pienet retkituolit jonnekin hankeen ja istua törötetty siinä kahvikuppiemme kanssa. Grillikausikin on jo avattu. Jippiiiiii!
Taas tämä aika vuodesta, kun saa varoa luudalla lenteleviä noitia. Niitä liikkuu näihin aikoihin eniten. Toki niihin voi törmätä muulloinkin.
Tämäkin noita lenteli luuta suhisten metsikössä puita väistellen ja hurjasti hihkuen ja nauraen tömähti pihassamme olevaan lumipenkkaan. Pehmeä tömähdys oli, mutta kyllä siinä lumi pöllysi. Kissa vispasi häntäänsä innoissaan ja selkeästi nautti kyydistä. Noitien kissat ovat tottuneet vauhdikkaisiin tilanteisiin.
Satuimme olemaan paikalla ja menimme vähän auttamaan noitaa, jotta pääsee hangesta paremmin taas liikkeelle.
Lunta ainakin on vielä erittäin riittävästi, niin kelpaa lumikasoihin humpsahdella. Ihan täysi talvikeli. Mutta auringonpaiste lämmittää jo mukavasti ja eiköhän siitä lumikin saa kohta kyytiä. Tuntuu, että meidän tontilla talvi kestää aina toooooosi pitkään, mutta mikäs kiire tässä 😎
Lepposaa kevättalven/kevään jatkoa!
Tuuli heitteli räntäsadetta villisti, kun kävelin saunan ohitse vaatteet sateesta märkänä. Ihan kiva keli omasta mielestäni. Tykkään tämmöisestä kelistä. Pirtee keli ulkoiluun.
Miten satuinkin huomaamaan kannon nokassa jotain, mikä ei siihen kuulunut normaalisti. Peikkopojathan ne siinä yrittivät olla liikkumatta, mutta eivätpä jääneet minulta huomaamatta. Peikkopojat virnistelivät tekemänsä lumiukon, tai paremminkin lumipeikon, vieressä. Kovin on näköinen lumipeikko. Hih.
Tällä kelillä kyllä onnistuu lumiukkojen teko mukavasti. Melkein aloin itsekin jotain lumesta pyörittelemään, mutta jätin sen kumminkin tällä kertaa.
Kevättalvessa mennään jo näin pitkällä, että on jo Ystävänpäivä. Vaikka mielestäni Ystävänpäivä on joka päivä. Mutta kiva tällainen varsinainen Ystävänpäivä on.
Itse tykkään liikkua paljon luonnossa ja luontokin on eräänlainen ystävä. Ja koska tykkään myös käsillä tekemisestä, niin Ystävänpäivän sydän on muotoiltu lumikököstä. Tiukkaa tavaraa tämä kökkö. Sitten nappasin yhden oksan ja kieputtelin siitä ripustuslenkin. Lenkki jopa pysyi sydämessä ja sain sen roikkumaan kuusen oksaan. Jipii!
En kyllä jättänyt sitä tuohon roikkumaan, ettei joku viaton luontokappale saa sitä päähänsä alta kulkiessaan. Ei olisi ollut takeita, että kauanko tuo tuossa roikkuu.
