lauantai 25. syyskuuta 2021

SYKSYISET KELIT

Kappas vaan, kun aika on vierähtänyt kuin siivillä. Kesä meni ja olikin tosi lämmin. Alkukesän hyttysparvet ovat vielä kyllä hyvin mielessä. Ensimmäisen kerran tein pihatöitä alkukesällä monesti hyttyshattu päässä. Muuten ei olisi hommista tullut mitään.

Kesällä myös eräs poikasiaan ahkerasti vahtiva rastas tähtäsi tarkasti ja tipautti kaksi kertaa peräkkäin mustikkakakat meikäläisen päähän. Tuli kunnon satsi tavaraa päähän. Se oli sellainen erilainen kokemus. Tuntui aika erikoiselta. Näin vaaleehiuksisena tuli kiire sisälle ja hiuksia pesemään, ettei loppukesän värisävy olisi hiuksissa ollut sininen. Heh. Yritin rastaalle kyllä sanoa, että ei minusta tarvitse välittää. Kastelen vain kukkia. Ei se uskonut minua. No ymmärrän kyllä rastasta......

Tällä hetkellä ruskan värit ovat todella upeat. Kyllä syksy on ihan hienoa aikaa sekin. Miinuksena nuo hirvikärpäset, jotka rajoittavat metsässä kulkua. Naureskelinkin, että isommat villieläimet eivät metsään menoa juurikaan rajoita, mutta pienet hirvikärpäset saavat meikäläisen ihan sekaisin.

Puolukoita on ollut tänä syksynä aika mukavasti. Puolukoiden kerääminen on aina ollut ihan lempipuuhaa, mutta hirvikärpästen takia täytyy vähän katsoa, että missä kerää. Eli vähän puolukoiden keräämisen into on laantunut. Kerään silti 😊



Pihlajanmarjojakin on ollut ihan mahdottomasti. Upeen näköistä, kun pihlajat notkuu marjoja.


Omenoitakin on tullut joka puolella hyvin. Nämä ovat saatuja. Meidän oman vanhan puun omenat eivät ole kovin hyviä. Puu on muuten tosi kiva ja kukkii aina upeasti. Pari uutta puuta onkin nyt tulossa, niin niistä toivottavasti joskus saa omenoita.


Tässä oli yhtenä aamuna tällä viikolla jo muutamia asteita pakkasen puolella. Enpä ole ennen joutunut raapimaan skootterin tai moottoripyörän sivupeilejä. Nyt oli skootterin peilit niin jäässä, että täytyi käydä hakemassa jääraappa. Heh. Kokemus tuokin.


Nyt täytyy taas heräillä blogihorroksesta ja alkaa pyöriä täällä aktiivisemmin. Tänä viikonloppuna olen jonkin verran seuraillut Kässämessuja netin kautta. Siellä on paljon kaikkea kivaa ja ainakin näkee kaiken, mitä haluaa. Tavallisilla messuilla monesti on niin hirvee tungos, että ei juuri näe mitään, ellei ole heti aamusta paikalla. Eli nettimessut on melkosen kätevä systeemi!

Nautitaan syksystä!


perjantai 2. huhtikuuta 2021

PÄÄSIÄINEN PEIKKOVILLAN TAPAAN

Sieltähän se Pääsiäinen tulla tupsahti. Melkein pääsi yllättämään. Niin vauhdilla nämä päivät ja viikot ja kuukaudet tuntuvat menevän. Eihän tässä perässä pysy.

Lunta piisaa tällä tontilla vielä, mutta metsässä alkaa jo paljasta maata olla aika paljon esillä. Kyllä se kevät siitä kunnolla pääsee vielä vauhtiin. Joitakin muuttolintuja jo on näkynyt ja se jos mikä on selkeä kevään merkki.

Yksi varma kevään merkki on myös muljuvat, reikäset ja töyssyset tiet. Ja paikotellen vielä liukkaatkin. Pysyy "virkeenä" ratissa, kun tuolla pitkin poikin ajelee.

Mutta kyllä se vaan se pupu on, joka pääsiäismunia tuo. Ainakin täällä Peikkovillassa. Katseltiin tuolla kalliolla jääpuikkoja ja eikös sieltä pölähtänyt sekalainen joukko meitä vastaan innosta hihkuen. Siinä oli kaikenlaisia iloisia tirpusia ja muutama reipas ja pirteä pupu. Ja pupuilla oli mukanaan pääsiäismunia. Nyt se on todistettu, että puput ne niitä munia tuo. Mutta kuka ne munat munii.......Suklaatipuko???? Sellaista ei ole täällä näkynyt 👀




Leppoisaa Pääsiäistä ja kevään jatkoa sinne ruutujen toiselle puolelle 💓

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

ILTAPÄIVÄLENKKI

On ollut kyllä komeita päiviä. Napakkaa pakkasta kyllä on riittänyt. Lumi narskuu kivasti kävellessä kenkien alla.

Joitakin kertoja on lähdetty koiran kanssa yhdessä pienelle mettälenkille. Lunta on vaan niin valtavasti, että ei kovin paljoa viitsi siellä riehua. Mutta hyvään vauhtiin pääsee välillä, kun koira oikein innostuu menemään.

Tässä kuvassa tarkistetaan välineitten kunto ja sitten eikun matkaan.




Jäätiin vähäksi aikaa ihmettelemään pimenevää maisemaa ja pieni kuu näkyi sopivasti taivaalla. Sitä voisi tuijottaa vaikka kuinka kauan. Tosin näillä keleillä ei kauaa viitsi seisoskella.


Mukavan rauhallinen ilta. Tosin pieni episodi oli matkalla, kun hevosen tuotokset kiinnostivat vähän sallittua enemmän......koiraa siis. Tosin kyllähän ne kukkapenkkeihinkin kelpaisivat 😁 Mutta leppoisa matkanteko jatkui tämän episodin jälkeen jälleen.


Leppoisaa helmikuun jatkoa!

lauantai 6. helmikuuta 2021

HYVÄT HIIHTOKELIT

No nyt on talvikelit kohdillaan. Lunta riittää ja pakkanenkin on paukkunut. Vähän ristiriitaiset tunnelmat kyllä. Toisaalta talvessa on paljon hyviä puolia, mutta toisaalta sitten taas en tykkää kylmästä yhtään ja lumikin aiheuttaa työtä ihan riittävästi.

Mutta tämä on se yksi hyvä puoli. Tynkäsukset esiin ja eikun sinne minne suksenkärjet näyttää. Omat reitit on niitä ihan parhaita!



Mikähän siinä on, että kun on laskenut jostain, niin on pakko kääntyä katsomaan laskujälkiä melkein aina 😀


En kaatunut laskussa vaan nousussa. Ylös rämpiminen olikin sitten ihan oma juttunsa.......😄

Pirteetä talven jatkoa! Kohta kevätaurinkokin alkaa lämmittämään!

sunnuntai 10. tammikuuta 2021

LUMISET MAISEMAT

Kyllä nyt on pumpulimaiset maisemat. Ihan höttöstä lunta maisema täynnä. Todella upean näköistä. Ja eipä ole tuollainen höttönen lumi raskasta kolatakaan.




Kevyt lumi rapisee puista ja puskista iloisesti niskaan.........


Tarvittaessa voi vetäytyä kodan suojaan lumisadetta pakoon. Ei ollenkaan hassumpi paikka oleskella.



Ja kappas vaan! Kodassahan on tunnelmavalaistus. Oi kun mukavaa! Uskon, että tämä porukka viihtyy tuolla pidempäänkin.


Leppoisaa alkuvuotta sinne ruutujen toiselle puolelle 👀😀💖


perjantai 25. joulukuuta 2020

MUKAVAA LOPPUVUOTTA

Ihme ja kumma! Jouluksi saatiin maa kunnolla valkoiseksi. Ei hassumpaa! Ulkoiluunkin keli on oikein mainio, kun ei ole edes kovin kylmä.


Leppoisaa Joulun jatkoa ja loppuvuotta!

torstai 24. joulukuuta 2020

JOULUKALENTERIN 24. LUUKKU

Koska metsän väki ei päästänyt meitä seuraamaan heidän joulujuhlaansa, niin nyt täytyy tyytyä talon väen juhlintaan.

Tänä vuonna juhlinta on erilaista, kuten nyt niin monessa paikassa. Emme kokoonnu syömään ja oleskelemaan yhdessä. Nyt vietämme Joulua tällä kokoonpanolla mitä kuvissa näkyy.

Ei meillä sentään näin kylmä ole, että ulkovaatteet päällä tarvitsee sisällä olla. Jotenkin kummasti vain jäi ulkovaatteet päälle 😁


Kuvista poiketen meillä on takka ja leivinuuni. Ei pönttöuunia, vaikka se ihana olisikin. Ja kuusikin on aito, juuri tuosta pihan laidasta haettu, ja tuoksuu aivan mahdottoman hyvältä. En tiedä, että mihin se kaadettu kuusi näiltä tyypeiltä hukkui, kun tuossa nyt on tuo tehty kuusi. Hmmmmm.


Ihme ja kumma, mutta maassa on jälleen lunta. Eli valkoinen Joulu tuli sitten kumminkin.....Ainakin vähäksi aikaa.

Toivotamme oikein ihanaa Joulua kaikille! Kiitos kalenterin seuraamisesta 💖 Sitä oli jälleen hauska tehdä. Täällä kun nyt sattuu liikkumaan kaikenlaisia outoja otuksia, niin niitä on kiva kuvailla 😀

keskiviikko 23. joulukuuta 2020

JOULUKALENTERIN 23. LUUKKU

Nuotion ääressä istuskellaan edelleen, mutta vähitellen kaikki alkavat siirtymään varsinaiselle juhla-alueelle. Koko ajan metsän väkeä tulee paikalle lisää. Osa sujahtaa varsinaiselle juhlapaikalle jo suoraan.



Peikkopojat kipaisevat pikaisesti kotiluolastossaan ennen juhlapaikalle siirtymistä.


Toinen peikoista kurkistaa, että kukaan ei vaan nähnyt heitä. Peikkojen luolista pääsee maanalaisia käytäviä pitkin suoraan juhlapaikalle. Kaikki peikot menevätkin sitä reittiä juhlimaan. Kiiltomadot valaisevat luolastoa mukavasti, niin siellä on helppo kulkea.


Täällä ollaan jo juhlapaikan vieressä. Tontut katselevat ihaillen Möhkötonttua, joka seisoskelee katselemassa saapuvaa juhlaväkeä. On aika kunnioitusta herättävä tonttu.


Juhlapaikan suuri metsäinen portti on suoraan edessä. Sinne ei valitettavasti kuvaaja voinut mennä. Eli jälleen kerran metsän väki saa juhlia rauhassa, mikä on tietenkin ihan oikein.


Mutta vielä on yksi luukku jäljellä. Se onkin sitten jo aatto. Hyvänen aika sentään!


tiistai 22. joulukuuta 2020

JOULUKALENTERIN 22. LUUKKU

Tonttutyttö miettii, että pitäisikös ottaa vähän kimaltavia heiniä mukaan juhlapaikalle. Tästä niitä saisi kivasti mukaan ison nipun. Sulamaan alkanut lumi on jäätynyt kimaltaviksi jäätimanteiksi heiniin.


Tonttuja, peikkoja ja muuta metsän väkeä alkaa kerääntymään juhlapaikan lähelle. Koko ajan metsästä vilahtaa esiin uusia juhlijoita. Moni heistä pysähtyy tähän nuotiopaikalle rupattelemaan.



Minne tämä porukka tästä oikein siirtyy juhlimaan? Selviääköhän se seuraavista, jäljellä olevista luukuista?

maanantai 21. joulukuuta 2020

JOULUKALENTERIN 21. LUUKKU

Tontut ja peikot ovat päässeet lähelle metsänväen juhlapaikkaa. Paikka on hyvin piilossa ja sitä ei helposti löydä. Metsän asukkailla onkin monia tapoja saada kaikki halukkaat juhlijat paikalle.


Yksi hyvä tapa on pöllön kutsuhuhuilu. Myös linnut lentelevät pitkin poikin ja vievät viestiä juhlimaan tulijoille. Tontuilla on myös ihan oma vihellystapansa ja sen avulla voi viestiä erilaisia asioita. Ihan varmasti jokainen lopulta löytää perille.

Luukut alkavat käymään vähiin. Joulu jo kolkuttelee ovella 🎄

sunnuntai 20. joulukuuta 2020

JOULUKALENTERIN 20. LUUKKU

Talon koira on ulkoilemassa ja haistelee pihapiirissä jäniksen jälkiä. Ja kappas! Itse jänishän se siinä vai rusakko kenties? Mutta onpa se suuri. On kaveri ollut porkkana-aikaan paikalla.

Pitkäkorvainen esittelee itsensä Pupuksi ja kertoo olevansa matkalla metsänväen kanssa juhlimaan. Koira kertoo, että tonttuja ja peikkoja on ainakin jo vilissyt aikalailla lähiympäristössä.


Ja kukas se täällä kiikaroi. Bongari koira etsii selkeästi myös jotain. Olisiko menossa Pupun kanssa samaan suuntaan?

On tuolla Bongarilla niin komeet kiikarit, että varmasti löytää perille. Minne sitten onkin menossa.

lauantai 19. joulukuuta 2020

JOULUKALENTERIN 19. LUUKKU

No toinen peikkopoikahan juoksi hakemaan pyöränsä tontuille ja toinen tonttu hyppäsi innosta tutisten pyörän selkään. Peikkopojat muistuttelivat tonttua, että kuinka pyörä toimii. Tontulla pipolakki vipattaa päässä, kun pyörä nytkähtää liikkeelle.


Mutta kylläpä se vaan on mukavaa hurautella pitkin lumista maastoa. Eihän tätä meinaa malttaa lopettaa ollenkaan. Pitäisiköhän tontuillekin hankkia muutama tämmöinen. Kyllä niille aina käyttöä keksisi.

Tonttu palautti pyörän ja toinen peikoista näytti malliksi vähän vauhdikkaampaa ajoa. Tontut katselivat ihastuksissaan peikon ajoa.


Jätetäänpäs tämä porukka huristelemaan rauhassa. Ja vielä on muutama luukku jäljellä. Joulu on ihan kohta!

perjantai 18. joulukuuta 2020

JOULUKALENTERIN 18. LUUKKU

Ihmiset lähtivät takaisin talollensa ja tontut ja peikot jäivät kallioille. Ihmiset olivat selkeästi tunteneet tonttujen ja peikkojen olevan lähellä. Aika jännittävää!


Toinen poikatontuista kysyy peikoilta varovasti, että onkohan peikkojen pyörät lähellä? Että voisikohan sellaista mahdollisesti vähän taas kokeilla?

No nytkö se hurjastelu alkaa? Katso seuraava luukku, niin sieltä se selviää 😁


torstai 17. joulukuuta 2020

JOULUKALENTERIN 17. LUUKKU

Tännehän nuo ihmiset tulivat. Jääpuikkoja katsomaan. Täällä kallioiden kyljissä on parhaat jääpuikot ja puikot ovat välillä todella kirkkaita ja hienoja.


Ja niitä on tuolla ylhäällä lisää. Näitä voisi katsella vaikka kuinka kauan. Vettä täällä kyllä vähän tipahtelee päähän. Mutta kylläpä onkin upean näköistä.


Ihmisillä on jotenkin sellainen tunne, että ehkä on jo viisainta poistua paikalta. Miksi tuli sellainen tunne? Sitä he eivät oikein pysty selittämään. Mutta kyllä oli kiva reissu jääpuikkoseinämälle.

Eivät nämä kaksi sankaria näköjään tunkeneet itseään mihinkään luolaan eivätkä kiivenneet mihinkään. Tällä kertaa.......Joulukin jo lähestyy vinhaa vauhtia.

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

JOULUKALENTERIN 16. LUUKKU

No mutta mihinkäs tämä talon pariskunta nyt on matkalla ja noin hämärässä vielä. Heidän koiransa on tainnut jäädä sisälle ja tuijottaa siellä nyt varmaan silmät suurina ikkunasta. Tontut ja peikot ovat lähteneet seuraamaan ihmisiä, koska nämähän kulkevat nyt ihan peikkojen asuinalueella. Peikkojen täytyy vähän katsoa, että mihin nämä seikkailunhaluiset ihmiset itsensä tunkevat.


Tontut ja peikot kiipeävät vähän korkeammalle tarkkailemaan ihmisiä. Jääpuikkojen takaa heitä ei niin hyvin huomata.


Toivottavasti ihmiset nyt eivät änkeä mihinkään peikkoluolaan.......Eeeeeiiiii kai.....