LUMIUKKO

Onnistuin tekemään tämän talven ensimmäisen lumiukon......tai oikeastaan lumikarhun. Pitkään oli ihan suojakeli ja tein yhtenä päivänä pelkän lumimöykyn. Seuraavana päivänä olikin sitten pakkasta ja pääsin muotoilemaan möykkyä.

En olekaan tuolla tavalla ennen lumiukkoa tehnyt. Oli hauskaa puuhaa. Veistelin sitä ihan pitkällä veitsellä ja lopulta puukolla. Heh. Ei lapsille sopivaa puuhaa. Onneksi itselläni jo ikää on riittävästi....

Ensin tuo karhu näytti ihan possulta, mutta sain siitä lopulta edes jollain lailla karhun näköisen. Eikä sen niin väliä, miltä se lopulta näyttää. Se tekeminen siinä sitä hauskaa on......ja vähän lopputulos.

Kivasti tuli lunta lisää ja kaikki näyttää nyt niin kauniilta.

Mukavaa loppuvuotta!

JOULUKALENTERI LUUKKU 24

Jouluaatto on viimein koittanut. Tonttujen alueella on erilaisia juhlanviettopaikkoja. Voi olla ulkona tai sisällä. Valitettavasti kuvaajaa ei tälläkään kerralla päästetty niihin salaisimpiin paikkoihin. Mutta tänne pääsi hieman kurkistamaan.

Minkähänlaisia muut alueen paikat ovat? Se on vieläkin arvoitus. Luulen, että kuvaaja ei koskaan pääse niitä näkemään ja ei tarvitsekaan. Salaisuuksien nimittäin täytyy säilyä!

Tänne voi tulla hörppimään jouluisia marjajuomia. Toki näitä voi juoda monessa muussakin paikassa.

Tonttutyttö ihailee tässä huoneessa olevaa kuusta. Kauniisti siinä olevat koristeet kimaltavat.

Minikoira tykkää pehmeästä matosta. Se on niin kovin pehmoinen ja lämmin. Siihen on aina päästävä nautiskelemaan.

Juhlat käynnistyvät tonttujen alueella. Puskista ilmestyy aina vain uusia juhlijoita. Juhlijoita saapuu pitkin päivää. Ihan kaikenlaisia metsän asukkaita. Kiiltomadot heiluttelevat itseään niin, että näyttää kuin valot vilkkuisivat. Vilkkuvat valot ohjaavat juhlijoita paikalle.

Nämä vesselit kerkisivät yhteiskuvaan ja toivottavat kaikille oikein mukavaa ja oman tyyppistä Joulua!

Kiitos, kun seurasit kalenteria 💓💓💓

Metsässä on Joulun taikaa. Sinne kannattaa lähteä viettämään aikaa.

Istua mättäälle ja olla hiljaa. Katsella hämärtyvää iltaa.

HYVÄÄ JOULUA!

JOULUKALENTERI LUUKKU 23

Pöllö on aloittanut kutsuhuhuilut metsän asukkaille. Samaten oravat kipittelevät pitkin puita ja säksättävät kutsuen väkeä paikalle. Linnut viheltelevät ja kraakkuvat. Kyllä nyt varmasti kaikki tietävät, että juhla on lähellä.

Peikot eivät malta odottaa ja aloittavat laulun ja soiton.

Tonttutytöt eivät malta olla paikallaan, vaan alkavat tanssia ja näyttää siellä taka-alalla muidenkin tonttujen jalka teputtavan.

Minikoiran häntä vispaa vimmatusti, koska musiikki on koirasta niin mukavaa.

Paikalla olevat laulavat mukana ja taputtavat jaloillaan tahtia.

Tonttumuori katselee erään salaisen luolan suuaukolta suu hymyssä laulavaa ja tanssivaa joukkoa. Tästä se juhla taas alkaa.

Joulu on tosiaankin ihan nurkan takana. Mitähän viimeisestä luukusta löytyy?

JOULUKALENTERI LUUKKU 22

Näyttää siltä, että Joulun valmistelut alkavat olla aikalailla valmiina. Tontuilla on aikaa laskea mäkeä ja hassutella lumessa.

Tämä tonttu ja Minikoira tekevät lumiukkoja metsän asukkaiden iloksi. Niiden tekeminen on tosi mukavaa. Minikoirakin on aivan innoissaan, kun saa olla tässä puuhassa apuna.

Iloinen puuhastelu jatkuu tonttualueella ja metsän väkeä saapuu vähitellen paikalle.

JOULUKALENTERI LUUKKU 21

Hyp ja hop, hyp ja hop, hyp, hyp, hyp, hyp......... Tonttutyttö yrittää opetella tanssiaskeleita ja tanssii lumihangessa samalla, kun kulkee eteenpäin.

Tonttutyttö istahtaa ihailemaan kimaltavia joulukoristeita. Samalla tanssiaskeleet pyörivät mielessä. Tonttutyttö miettii, että kuinka ikinä oppii monimutkaiset askeleet.

Mutta siinä istuessa tonttuhattu tuntuu äkkiä todella turvalliselta ja rauhoittavalta päässä. Siitä suorastaan huokuu joulun rauhaa pienen tonttutytön mieleen. Vähitellen jännitys tulevasta tonttutanssista katoaa taka-alalle ja tanssi tuntuu muuttuvan selkeämmäksi tontun päässä.

Tonttutyttö nauttii rauhoittuneesta olotilasta ja samassa ymmärtää myös tonttuhattunsa salaisuuden. Tiukan paikan tullen hattu osaa rauhoittaa ja selkiyttää ajatuksia. Välillä on hyvä pysähtyä kaikesta touhotuksesta.

Sammal tuoksuu, joulukoristeet ja hanki kimaltavat kauniisti....Tonttutyttö huokaisee tyytyväisenä ja tuntee itsensä erittäin onnelliseksi.

JOULUKALENTERI LUUKKU 20

Ison kuusen juurella toinen tyttötonttu odottelee tanssikaveriansa. Nämä tontut saavat esittää perinteisen tonttutanssin tänä vuonna ja sekös molempia jännittää. Tanssin askeleet ovat aika vaikeita ja välillä todella nopeita. Etteivät vain sekoaisi jalkoihinsa. Vaikka eihän siihen tonttumaailma kaadu, vaikka askeleita ei ihan täydellisesti osaisikaan.

Tontut käyvät läpi tanssiaskeleita ja nauraa kikattavat välillä hurjasti. Pikkuisen molempia hermostuttaa esitys.

Jätetään heidät harjoittelemaan. Harjoittelu vaatii keskittymistä.

JOULUKALENTERIN LUUKKU 19

Mehut pääsivät onnellisesti juhlapaikalle. Kaikki aivan ehjinä, koska mehukuljetus puukelkalla tehtiin rauhallisesti. Tontut ja peikot ovat tarkkoja siitä, että ruokia ja juomia käsitellään hyvin. Onhan niiden valmistukseenkin nähty paljon vaivaa.

Mihinkäs tämä tonttu hiippailee? Mutta tuollahan on salainen konvehtiluola. Sieltä löytyy esimerkiksi kaivattuja kurpaloita, muleisia histikoita... Oho. Nyt meni tonttukieleksi. Mutta kaikenlaisia herkullisia marjaherkkuja sieltä löytyy.

Mitäpä tonttutyttö puuhailee? Tonttutyttö hyräilee jotakin pirteätä laulua ja samalla hypähtää välillä sivulle.

Seuraavassa luukussa varmasti selviää tonttutytön puuhat 😊

JOULUKALENTERI LUUKKU 18

Peikkopojat ovat saaneet oman työnsä valmiiksi. Peikot ja tonttu miettivät, että mitä tekisivät seuraavaksi. Siinä samassa mehuvaraston suunnalta kuuluu kimeä vihellys. Siellä suunnalla taidetaan tarvita apua. Tonttu ja peikot hypähtävät juoksuun ja ovat mehuvarastolla todella nopeasti.

Toinen peikkopojista jää kantamaan mehupulloja varastosta pihalle. Sillä välin muut hakevat puukelkan. Ja melkoisella vauhdilla he kelkkaa tuovatkin. Toivottavasti vauhti on hieman rauhallisempaa mehulastin kanssa........

Kohta on juhlien mehupuolikin hoidettu kuntoon.

JOULUKALENTERI LUUKKU 17

Tämä tonttupoika on lähtenyt sammalsiltaa pitkin mehuvarastolle. Mehuvarastolle pääsee toistakin reittiä, mutta tämä sammalsilta on niin ihana jalan alla, että tästä on aina pakko kulkea. Ja näköala sillalta on upea. Täyden mehulastin kanssa on parempi kulkea sitä toista reittiä.

Aika jyrkältä tuo silta näyttää, mutta helposti nuo tontut siinä kulkevat. Tätä reittiä on kuljettu niin kauan, kun tonttupoika vaan jaksaa muistaa.

Slurps! Puolukka- ja karpalomehu odottaa mehuvarastossa. Muitakin mehuja siellä on, mutta näitä tontut juovat pääasiassa Joulun aikaan.

Mutta millä tonttupoika saa mehut kuljetettua juhlapaikalle? Hmmmm. Se ehkä selviää seuraavasta luukusta.

JOULUKALENTERI LUUKKU 16

Todellakin! Nyt tontut, peikot sekä Minikoira ja jänöpupu ovat päässeet tonttujen alueelle. Porukka hajaantuu heti. Minikoira ja jänöpupu loikkivat katsomaan, jos vaikka saisivat jotain herkkuja tonttutalolta tai tonttuluolista.

Peikot kiipeilevät puihin ja etsivät koristeita ja istuinalusia puista. Istuinaluset eivät olisi välttämättömiä, mutta ainahan se on mukavampi ulkosalla pehmoisella istua. Tonttujen juhlissa ollaan kumminkin aika paljon ulkona.

Pöllöhän se siihen lennähti. Pöllö tuli jo katselemaan juhlien valmistelua ja on myös avuksi, jos tarvitaan jotain, missä hän voi auttaa.

Toinen peikoista on löytänyt ison tupon naavaa. Sitä kasvaa täällä mahdottomasti. Peikko ottaa sitä mukaansa niin paljon, kuin jaksaa kantaa.

Sinne peikkopojat jäävät puihin kiipeilemään. Mitähän huomisessa ruudussa puuhaillaan?

JOULUKALENTERI LUUKKU 15

Aamulla hyvin aikaisin tontut, peikot sekä Minikoira ja jänöpupu lähtevät levähdyspaikastaan. Tonttujen alue on ihan lähellä ja kohta he jo ovatkin alueelle johtavan salaisen portin kohdalla. Portteja on monia pitkin poikin, mutta ihmiset eivät niitä osaa katsoa.

Siellä jo yksi tonttu on seuraamassa, että keitä on portista tulossa. Tuttujahan nämä kaikki ovat keskenään. Peikotkin ovat käyneet tonttujen alueella monet, monet kerrat.

Tonttutyttö kurkistelee veikeän näköisenä, että kukas heitä onkaan vastassa.

Portilla kuluu tovi jos toinenkin, kun tässäkin kohtaa tietenkin täytyy kertoa viimeisimmät jutut.

Seuraavassa luukussa pääsemmekin jo varmaan tonttujen alueen sisäpuolelle.

JOULUKALENTERI LUUKKU 14

Nyt on päästy jo ihan lähelle tonttujen aluetta. Reipas ryhmämme päättää pitää tässä kohtaa tauon, koska tuuli käy todella kovasti ja nälkäkin alkaa olla.

Tämä taukopaikka on usein käytetty ja tontuilla on täällä aina kynttilöitä. Näissä kynttilöissä on sen verran taikaa, että ne palavat rauhallisesti tuulisellakin säällä ja lämmittävät sopivasti ympärillä istujia. Jotain muitakin taikahippusia kynttilät sisältävät.

Toinen tonttupojista hihittelee, kun peikkopoika esittää, kuinka tuuli matkalla meinasi kaataa heidät monta kertaa.

Parrakas tonttu sanoo myös, että partakin oli ihan silmillä välillä. Niin kova tuuli kävi. Taisi tuuli vähän leikitellä heidän kustannuksellaan.

Eväitä kaivellaan taskuista ja kaikille riittää hyvin syötävää. Minikoira ja jänöpupukin saavat nakerrettavaa ja ovat oikein tyytyväisiä.

Tällä porukalla juteltavaa riittää pitkälle yöhön.

Huomenna he varmasti jo menevät tonttujen alueelle.

JOULUKALENTERI LUUKKU 13

Minikoira ja jänöpupu ovat päässeet pienen kukkulan päälle. Sieltä näkee melko pitkälle ja melkein jo tonttujen alueelle asti. Jänöpupu katselee aluetta ja selittää Minikoiralle, kuinka on pomppinut tuolla ja tuolla ja tuolla........

Parrakas tonttu naureskelee tyttötontulle, kun tämä kiipeää konttaamalla mäkeä ylös. Ja se onkin viisainta, koska tuuli on todella kovaa. Ja tyttötontullahan on tuo iso hattu.

Tuulessa ja tuiverruksessa on kumminkin hieno seisoa ja katsella avaraa maisemaa. Maisema on kaunis myrskystä huolimatta. Ja näiden vesseleiden mielestä keli on ainoastaan piristävä. Parrakas tonttu pitää varmuuden vuoksi tyttötonttua kädestä kiinni, että ei vaan lennä tuulen mukana 😊

Ja tästä matka jatkuu vielä. Tonttujen alueelle on vielä pieni pyrähdys.

JOULUKALENTERI LUUKKU 12

Tuuli on melkoisen kova. Reipas ryhmämme tarpoo eteenpäin intoa täynnä. He miettivät, että mitä kautta heidän kannattaisi kulkea.

Toinen peikkopojista ehdottaa yhtä reittiä ja tonttupoika toista. Molemmat reitit ovat hyviä vaihtoehtoja.

Mutta Minikoira ehdottaa, että ryhmä menisi suorinta tietä, koska joulumuorin herkulliset piirakat jo melkein tuoksuvat Minikoiran nenässä.

Muut nauravat Minikoiran innokkuudelle ja suostuvat suorimpaan reittiin. Nyt ei ole mitään tarvetta kierrellä kauempaa.

JOULUKALENTERI LUUKKU 11

Tontut ja peikot ravistelevat lumia vaatteistaan. Lumisade on vähäsen rauhoittunut.

Toinen tonttupojista kehuu tonttutytön hienoa hiippalakkia. Tonttutyttö kiittää, mutta lisää siihen, että lakki tuntuu välillä todella isolta ja se jää välillä kiinni sinne sun tänne. Välillä tuntuu, että suorastaan uppoudun lakin uumeniin, enkä huomaa silloin mitään muuta. Ja tontunhan pitäisi olla tarkkaavainen.

Tonttupoika antaa vinkin. Joulupukin muori on taitava lakkien tekijä. Luulenpa, että tähänkin hiippalakkiin on kätketty joku salaisuus. Kuten esimerkiksi tonttujen takkien taskut ovat käytännössä pohjattomat. Niihin mahtuu aika paljon kaikenlaista, vaikka taskut näyttävät ulospäin ihan tavallisilta taskuilta. Aina taskua ei edes huomaa ja silti tasku on olemassa.

Tonttutyttö kiittää tonttupoikaa vinkistä ja jää miettimään hiippalakkiansa. Tonttupoika lisää vielä, että salaisuus täytyy oivaltaa itse.

Nyt koko porukka lähtee kulkemaan tuulessa ja tuiverruksessa tonttujen aluetta kohti. Minikoira ja jänöpupu ampaisevat tasavauhtia liikkeelle sellaisella vauhdilla, että lumet karisevat molempien turkista.

Mihinkähän asti mahtavat oikein kulkea yhteen menoon?

JOULUKALENTERI LUUKKU 10

No kukas se sieltä juoksee häntä heiluen? Minikoira tietenkin. Nyt parrakas tonttu katsoo siihen suuntaan, mistä Minikoira juoksi. Sieltähän astelee kaksi tonttupoikaa, niinkuin parrakas tonttu arvasikin.

Punalakkiset tonttupojat huutelevat tullessaan, että hyvin pöllö ohjasi meidät tänne. Pöllö oli edeltä lähtenyt katselemaan, näkyykö lähistöllä tonttuja. Tarkkasilmäinen ja tarkkakuuloinen pöllö löysi tontut helposti ja huhuilullaan ilmoitti tonttupojille, että täällä on muutama tonttu ja peikkojakin. Pöllö hymisee tyytyväisenä oksallaan puussa.

Mitä useampi tonttu paikalla, niin sitä hauskempaa. Valtava lumisade ja tuuli ei haittaa yhtään tätä porukkaa.

Ja sieltä tulevat peikkopojatkin ja peikotkin naureskelevat kaikkien lumista olemusta. Kyllä nyt lunta riittää.

Tonttupojat kysyvät, että lähtisivätkö muut jo kohti tonttujen aluetta. Siellä vielä jotain pientä puuhaa riittää ennen Joulua. Tokihan kaikki lähtevät. Peikkopojatkin lähtevät mukaan, koska heistäkin on aina jotain apua.

JOULUKALENTERI LUUKKU 9

Tontut ja peikot kuulevat myös pöllön kuuluvat huhuilut. He kurkistavat lumisateen keskelle suojastansa ja huomaavat pirteän pupun loikkimassa heitä kohti. Tonttutyttö nousee nopeimmin pystyyn ja kävelee pupun luokse.

Myös parrakas tonttu kävelee pupun luokse. Peikot jäävät vielä siistimään oleskelupaikkaa, niin sinne on mukava muidenkin tulla. Eivätpä he siellä kyllä mitään sotkeneet, mutta aina on hyvä varmistaa.

Pupu on aivan lumessa. Tonttutyttöä naurattaa pupun luminen turkki. Lunta sataa todella paljon. Kohta he ovat kaikki ihan lumiukkoja.

Mutta onko pupu yksin loikkimassa vai onko pupulla muitakin mukana? Sen näkee seuraavasta luukusta 😊

JOULUKALENTERI LUUKKU 8

Tuuli on ollut melkoisen kova. Tuuli on myös tuonut mukanaan mahdottoman lumisateen. Valtaisan isoja lumiräntähiutaleita sataa valkoisenaan maahan. Tontut ja peikot ovat kallion suojassa ja he eivät vielä ole edes huomanneet lumisadetta.

Äkkiä lähistöllä pöllö alkaa huhuilemaan kumealla äänellään.

Myös kettu hiipii kallion kolosta esiin ja katselee tarkkaavaisena ympäristöä. Kettu miettii, että mitä asiaa sillä pöllöllä nyt on. Pöllöllä on kantava ääni ja se kuuluu todella pitkälle. Kettu kyllä sattui olemaan ihan muutaman kymmenen metrin päässä pöllöstä. Ääni siis kuului todella selkeästi.

Sieltähän loikkii jänöpupu. Kovin näyttää tykkäävän lumisateesta. Jänöpupu loikkii piiiiiitkiä loikkia ja jää aina katsomaan aikaansaamiaan jälkiä.

Jänis näyttää loikkivan tonttujen ja peikkojen luokse. Onkohan jänöpupu yksin liikenteessä vai onko mukana joku muukin? Ainakin jänöpupu kurkistaa aina välillä taakseen sen näköisenä, että sieltä voi olla tulossa joku muukin.