JOULUKALENTERIN 21. LUUKKU

Kärppä kulkee ojan vartta ja höristää korviaan. Mikä tuolta kuuluu? Tumps, tumps, tumps.... Mikä tuon äänen pitää? Pehmeä, mutta kärpän korviin kuuluva ääni.

Ilves hypähtelee kärpän luokse ja istahtaa pehmeään lumihankeen. Mitäs sinä täällä ihmettelet, kysyy ilves kärpältä. Kuuletko tuon tumps, tumps -äänen, kysyy kärppä. Se on kuulunut nyt jo jonkun aikaa. Välillä se taukoaa ja sitten se taas alkaa. Tumps, tumps.

Ilves tuumaa, että lähdetäänkö katsomaan, koska kuulostaahan tuo tosi mielenkiintoiselta. Ja aika tarttuva rytmi tuossa on myös. Ihan alkaa tanssitassua vipattamaan. Kärppää alkaa ilveksen jutut naurattamaan. Kärppä kumminkin hihittelyn lomassa sanoo, että mennään vaan katsomaan.

No sinne lähtivät kärppä ja ilves kohti tumps, tumps -ääntä 😀

Enää muutama luukku jäljellä!! Uskomatonta!

JOULUKALENTERIN 21. LUUKKU

Pienen, mutta tehokkaan, tontturyhmän ei tarvinnut kovin montaa kertaa viheltää tonttujen kutsuvihellystä, kun ihan läheltä kuului vastausvihellys. Tontut tarpoivat hangessa rivakkaa vauhtia kohti vihellyksen tulosuuntaa ja ei kauaa mennyt, kun tonttupojat ja peikot näkyivät kallion vieressä.

Peikkojen näkeminen ilahdutti näitäkin tonttuja kovasti ja ilmeet olivat oikein iloisia. Selväksi tuli sekin, että tonttupojan hiippalakki jatkaa keikkumistaan ja kimallesammal on edelleen piilossa. Mutta peikot ja tonttupojat kertovat muille tontuille, että nyt heillä on hyvä vinkki kolmioluolan kiiltomadoilta. Nyt mennään porukalla suurelle kivilippaluolalle. Kiiltomadot kertoivat, että sieltä sitä voisi löytyä.

Voi että! Joko nyt tärppäisi. Mennään sentään jo luukussa 21 👀😁.

JOULUKALENTERIN 21. LUUKKU

Loiks, loiks, loiks, loiks,......... Sammakkohan se sieltä loikkii hyvinkin vetreänä talviset olosuhteet huomioon ottaen. Sammakoistakin osa tykkää osallistua metsänväen joulunviettoon, vaikka yleensä vetelevätkin sikeitä maan alla sopivissa paikoissa, vesistöissä tai sitten peikkoluolien käytäväsyvennyksissä. Sammakoilla on paljon hyviä paikkoja maanalaisissa reitistöissä, missä voi viettää talvea. Mutta aina löytyy muutamia veijareita, jotka lähtevät juhlimaan. Tarvittaessa sammakot saavat kyydin juhlista kotikoloon jonkun metsäneläimen kyydissä.

Ja tonttuja lisää. Metsästä putkahtelee väkeä tasaiseen tahtiin. Aattona tulee suurin osa juhlijoista, mutta monia tulee jo aikaisemmin.

Juhlat ovat jo muutaman luukun päässä. Kimallusmysteerikin on vielä ratkaisematta. Hmmm.

JOULUKALENTERIN 21. LUUKKU

Nuotiopaikalta lähtee kovin vikkelä tyttötonttu juoksemaan. Mutta äkkiä tonttu pysähtyy, kääntyy ja huiskauttaa kättään virnistäen isännän ja emännän suuntaan.

Ja lumi pöllyten tonttutyttö juoksee kohti metsää. Taitavasti tonttu heilauttaa itsensä pienen puun ali.....

......ja jatkaa juoksuaan.

No nyt kyllä pariskunta näki ihan varmasti tontun. Jos vaan silmiään uskovat 😄

JOULUKALENTERIN 21. LUUKKU

Tontut ja peikot ovat päässeet lähelle metsänväen juhlapaikkaa. Paikka on hyvin piilossa ja sitä ei helposti löydä. Metsän asukkailla onkin monia tapoja saada kaikki halukkaat juhlijat paikalle.

Yksi hyvä tapa on pöllön kutsuhuhuilu. Myös linnut lentelevät pitkin poikin ja vievät viestiä juhlimaan tulijoille. Tontuilla on myös ihan oma vihellystapansa ja sen avulla voi viestiä erilaisia asioita. Ihan varmasti jokainen lopulta löytää perille.

Luukut alkavat käymään vähiin. Joulu jo kolkuttelee ovella 🎄

JOULUKALENTERI LUUKKU 21

Hyp ja hop, hyp ja hop, hyp, hyp, hyp, hyp......... Tonttutyttö yrittää opetella tanssiaskeleita ja tanssii lumihangessa samalla, kun kulkee eteenpäin.

Tonttutyttö istahtaa ihailemaan kimaltavia joulukoristeita. Samalla tanssiaskeleet pyörivät mielessä. Tonttutyttö miettii, että kuinka ikinä oppii monimutkaiset askeleet.

Mutta siinä istuessa tonttuhattu tuntuu äkkiä todella turvalliselta ja rauhoittavalta päässä. Siitä suorastaan huokuu joulun rauhaa pienen tonttutytön mieleen. Vähitellen jännitys tulevasta tonttutanssista katoaa taka-alalle ja tanssi tuntuu muuttuvan selkeämmäksi tontun päässä.

Tonttutyttö nauttii rauhoittuneesta olotilasta ja samassa ymmärtää myös tonttuhattunsa salaisuuden. Tiukan paikan tullen hattu osaa rauhoittaa ja selkiyttää ajatuksia. Välillä on hyvä pysähtyä kaikesta touhotuksesta.

Sammal tuoksuu, joulukoristeet ja hanki kimaltavat kauniisti....Tonttutyttö huokaisee tyytyväisenä ja tuntee itsensä erittäin onnelliseksi.