lauantai 7. joulukuuta 2019

JOULUKALENTERI LUUKKU 7

Tontut eivät onnistu näkemään, että mikä siellä puun takana vilahtaa. He kulkevat eteenpäin ja aamu alkaa jo valkenemaan. Äkkiä takaa, vähän ylempää, kuuluu rapinaa. Tontut kääntyvät katsomaan ja peikkopoikahan se siellä keikkuu jäätikön reunalla melko huomaamattomasti.


Peikkopoika laskeutuu ketterästi jäätikon reunaa pitkin alas ja samassa toinenkin peikkopoika hypähtää läheisestä puusta maahan. Peikkopojat ovat taitavia kiipeilijöitä. Parrakas tonttu tervehtii iloisesti peikkoja, mutta tyttötonttu katselee uteliaan kiinnostuneena peikkopoikia. Parrakkaan tontun täytyy esitellä peikkopojat tyttötontulle ja ei mene kauaakaan, kun tyttötonttukin on kuin olisi peikkopojat aina tuntenut. Peikkopojat asustelevat kallion viihtyisissä luolissa muiden peikkojen kanssa. Aika paljon eläimiäkin asustelee näissä luolissa.



Koska tuuli on kova ja tontut olivat matkalla suojaisaan paikkaan, niin peikkopojat opastavat tontut mukavan kallion reunan alle. Siinä on mukava istuskella ja jatkaa jutustelua. Ja kerrottavaahan tontuilla ja peikoilla riittää. Tässä paikassa saattaa tovi jos toinenkin kulua.


Malttavatko he lähteä tästä mukavasta rupattelupaikasta muualle, vai katsommeko koko loppukalenterin ajan tätä näkymää?

2 kommenttia:

  1. Onpa mukavaa että tonttujen joukkoon liittyi peikkopojat,,,
    nehän tuntevat metsän kuin omat tyhjät taskunsa....
    ja miten ihanaa sammalmattoa jossa istua;))
    onneksilöytyi myös tuulelta suojaisa paikka..jossa ajan kyllä sais kulumaan..pitempääkin....mielenkiintoista..liittyykö porukkaa lisää,"nelikkoon":))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peikkopojat kyllä tuntevat metsän. Ovat sellaisia vipeltäjiä, että joka paikassa ovat varmaan käyneet :) Jännä tosiaan nähdä, että keitä tuolta metsästä löytyy ;)

      Poista