On ollut kyllä komeita päiviä. Napakkaa pakkasta kyllä on riittänyt. Lumi narskuu kivasti kävellessä kenkien alla.
Joitakin kertoja on lähdetty koiran kanssa yhdessä pienelle mettälenkille. Lunta on vaan niin valtavasti, että ei kovin paljoa viitsi siellä riehua. Mutta hyvään vauhtiin pääsee välillä, kun koira oikein innostuu menemään.
Tässä kuvassa tarkistetaan välineitten kunto ja sitten eikun matkaan.
No nyt on talvikelit kohdillaan. Lunta riittää ja pakkanenkin on paukkunut. Vähän ristiriitaiset tunnelmat kyllä. Toisaalta talvessa on paljon hyviä puolia, mutta toisaalta sitten taas en tykkää kylmästä yhtään ja lumikin aiheuttaa työtä ihan riittävästi.
Mutta tämä on se yksi hyvä puoli. Tynkäsukset esiin ja eikun sinne minne suksenkärjet näyttää. Omat reitit on niitä ihan parhaita!
Pirteetä talven jatkoa! Kohta kevätaurinkokin alkaa lämmittämään!
Kyllä nyt on pumpulimaiset maisemat. Ihan höttöstä lunta maisema täynnä. Todella upean näköistä. Ja eipä ole tuollainen höttönen lumi raskasta kolatakaan.
Ihme ja kumma! Jouluksi saatiin maa kunnolla valkoiseksi. Ei hassumpaa! Ulkoiluunkin keli on oikein mainio, kun ei ole edes kovin kylmä.
Leppoisaa Joulun jatkoa ja loppuvuotta!
Koska metsän väki ei päästänyt meitä seuraamaan heidän joulujuhlaansa, niin nyt täytyy tyytyä talon väen juhlintaan.
Tänä vuonna juhlinta on erilaista, kuten nyt niin monessa paikassa. Emme kokoonnu syömään ja oleskelemaan yhdessä. Nyt vietämme Joulua tällä kokoonpanolla mitä kuvissa näkyy.
Ei meillä sentään näin kylmä ole, että ulkovaatteet päällä tarvitsee sisällä olla. Jotenkin kummasti vain jäi ulkovaatteet päälle 😁
Toivotamme oikein ihanaa Joulua kaikille! Kiitos kalenterin seuraamisesta 💖 Sitä oli jälleen hauska tehdä. Täällä kun nyt sattuu liikkumaan kaikenlaisia outoja otuksia, niin niitä on kiva kuvailla 😀
Nuotion ääressä istuskellaan edelleen, mutta vähitellen kaikki alkavat siirtymään varsinaiselle juhla-alueelle. Koko ajan metsän väkeä tulee paikalle lisää. Osa sujahtaa varsinaiselle juhlapaikalle jo suoraan.
Tonttutyttö miettii, että pitäisikös ottaa vähän kimaltavia heiniä mukaan juhlapaikalle. Tästä niitä saisi kivasti mukaan ison nipun. Sulamaan alkanut lumi on jäätynyt kimaltaviksi jäätimanteiksi heiniin.
 |
Tontut ja peikot ovat päässeet lähelle metsänväen juhlapaikkaa. Paikka on hyvin piilossa ja sitä ei helposti löydä. Metsän asukkailla onkin monia tapoja saada kaikki halukkaat juhlijat paikalle.
Luukut alkavat käymään vähiin. Joulu jo kolkuttelee ovella 🎄
Talon koira on ulkoilemassa ja haistelee pihapiirissä jäniksen jälkiä. Ja kappas! Itse jänishän se siinä vai rusakko kenties? Mutta onpa se suuri. On kaveri ollut porkkana-aikaan paikalla.
Pitkäkorvainen esittelee itsensä Pupuksi ja kertoo olevansa matkalla metsänväen kanssa juhlimaan. Koira kertoo, että tonttuja ja peikkoja on ainakin jo vilissyt aikalailla lähiympäristössä.
On tuolla Bongarilla niin komeet kiikarit, että varmasti löytää perille. Minne sitten onkin menossa.
No toinen peikkopoikahan juoksi hakemaan pyöränsä tontuille ja toinen tonttu hyppäsi innosta tutisten pyörän selkään. Peikkopojat muistuttelivat tonttua, että kuinka pyörä toimii. Tontulla pipolakki vipattaa päässä, kun pyörä nytkähtää liikkeelle.
Tonttu palautti pyörän ja toinen peikoista näytti malliksi vähän vauhdikkaampaa ajoa. Tontut katselivat ihastuksissaan peikon ajoa.
Ihmiset lähtivät takaisin talollensa ja tontut ja peikot jäivät kallioille. Ihmiset olivat selkeästi tunteneet tonttujen ja peikkojen olevan lähellä. Aika jännittävää!
Tännehän nuo ihmiset tulivat. Jääpuikkoja katsomaan. Täällä kallioiden kyljissä on parhaat jääpuikot ja puikot ovat välillä todella kirkkaita ja hienoja.
Eivät nämä kaksi sankaria näköjään tunkeneet itseään mihinkään luolaan eivätkä kiivenneet mihinkään. Tällä kertaa.......Joulukin jo lähestyy vinhaa vauhtia.
No mutta mihinkäs tämä talon pariskunta nyt on matkalla ja noin hämärässä vielä. Heidän koiransa on tainnut jäädä sisälle ja tuijottaa siellä nyt varmaan silmät suurina ikkunasta. Tontut ja peikot ovat lähteneet seuraamaan ihmisiä, koska nämähän kulkevat nyt ihan peikkojen asuinalueella. Peikkojen täytyy vähän katsoa, että mihin nämä seikkailunhaluiset ihmiset itsensä tunkevat.
Ihmiset lähtivät viemään puita metsästä kelkalla pois ja perheen koira päätti livahtaa huomaamattomasti etsimään tonttuja. Eivät tontut kauas ole ehtineet. Tarkan nenänsä ansiosta koira löysi tontut ja peikot yhden valtavan kannon takaa. Ja voi että sitä riehumisen määrää. Koiran häntä vispasi vimmatusti ja tontut ja peikot olivat aivan yhtä innoissaan.
Mitenkähän tämä kalenteri tästä jatkuu? Kurkistapa seuraava luukku 😄
Kuusi vietiin katokseen ja vielä täytyy vähän hakea puita. Sahalle siis löytyy taas käyttöä. Siih saah vaan ja puupino kasvaa kelkassa.
Mutta koira miettii koko ajan silti tonttuja. Niitä pitää päästä katsomaan.
Perheen koira malttoi mielensä eikä paljastanut tonttuja edellisessä "luukussa". Tänään talon isäntä on päättänyt kaataa joulukuusen (oikeasti vielä ei ole otollinen aika kaataa kuusta). Koira höristelee korviaan ja tietää, että tontut seuraavat talon väen puuhia.
Joko koira pian pääsee tervehtimään tonttuja? Olisiko se jo ensi jaksossa vai vieläkö pitää odottaa?
