Tästä se jälleen lähtee. Jokavuotinen joulukalenteri. Tein joulukalenteria alkuun vain lähipiirille sähköpostilla, mutta totesimme, että blogin kautta se olisi helpompi kaikkien katsoa. Niinpä aloin itseasiassa pitämään blogia ihan joulukalenterin takia 😊 Nyt onkin jo muutama joulukalenteri kerinnyt ilmestyä blogin kautta.
Mitä tapahtuu tämän vuoden kalenterissa? Sitä en tiedä vielä itsekään........Ihan itseäkin jännittää 😄
JOULUKALENTERI
On aamuyö ja talon väki nukkuu tyytyväisenä sängyssään. On aivan säkkipimeää, koska onhan nyt talvi. Mutta sitten talon seesteinen hiljaisuus rikkoutuu.....
Talon väki herää mahdottomaan meteliin. Hetken kuunneltuaan he tajuavat, että perheen koira riehuu muissa huoneissa ja viskoo välillä leluaan. Keskellä yötä!! Se ei ole koiran tapa. Koira saattaa kyllä ikkunoista katsella yöllä, mutta ei riehu. Mitä ihmettä siellä tapahtuu??
Perheen emäntä käy katsomassa, että onko kellojen siirto sekoittanut koiran pään ihan lopullisesti. Ja mitä sieltä sitten löytyy. Koira, joka istuu muina koirina keittiön lattialla. Ihan kun ei olisi mitään tehnyt. Aika erikoista.
Emäntä pyytää koiran takaisin nukkumaan, koska vielä on monta tuntia tehokasta nukkumisaikaa. Kohta kaikki jälleen nukkua tuhistavat ja loppuyö menee rauhallisissa merkeissä. Mutta vielä aamullakin isäntä ja emäntä keskustelevat, että miksi heidän koiransa innostui leikkimään keskellä yötä!!!!!
Mukavaa joulukuun ensimmäistä päivää sinne ruutujen toiselle puolelle!
sunnuntai 1. joulukuuta 2019
sunnuntai 27. lokakuuta 2019
MINIMAAILMASSA LIIKEHDINTÄÄ
No nyt onnistuin näkemään sentään jotain tuolla minimaailmassa. Linnapihalla ei näkynyt mitään, mutta peikkoluolan päällä istuskeli pöllö. Asusteleekohan sekin luolassa vai tuliko vaan muuten luolan katolle ihmettelemään?
Tulin käymään minimaailman edustalla vielä uudelleen pikkusen myöhemmin ja katsoin, että mitä pöllö katselee. Taisin onnistua näkemään ensimmäisen luolan asukkaan. Näyttää jonkinlaiselta peikolta.....ehkä. Nappasin kännykällä äkkiä kuvan, ettei se ehdi vilahtamaan luolaan. Hiukset hulmuten tämä tomerasti asteli kohti luolaa. Tarkasti, kun katsoo, niin sen kuvasta löytää!
Luulen, että linnan ja luolan asukkaat ovat valmistautumassa jo talveen. Jos kesällä näkisi siellä enemmän liikettä, kun kelit lämpiävät. Ja on valoisampaa. Nyt alkaa olla pimeetä, kun säkissä!
Tulin käymään minimaailman edustalla vielä uudelleen pikkusen myöhemmin ja katsoin, että mitä pöllö katselee. Taisin onnistua näkemään ensimmäisen luolan asukkaan. Näyttää jonkinlaiselta peikolta.....ehkä. Nappasin kännykällä äkkiä kuvan, ettei se ehdi vilahtamaan luolaan. Hiukset hulmuten tämä tomerasti asteli kohti luolaa. Tarkasti, kun katsoo, niin sen kuvasta löytää!
Luulen, että linnan ja luolan asukkaat ovat valmistautumassa jo talveen. Jos kesällä näkisi siellä enemmän liikettä, kun kelit lämpiävät. Ja on valoisampaa. Nyt alkaa olla pimeetä, kun säkissä!
sunnuntai 13. lokakuuta 2019
MINIMAAILMA JA SAMMALPORTTI
Linnan muureilla on ahkeroitu nyt viikonloppuna. Kävin siellä katsomassa, niin sinne oli tehty muurin aukkokohtaan kaariportti. Katselin sitä tarkemmin ja siinä oli käytetty kanaverkkoa pohjana. Ovat tainneet hakea sitä meidän varastoista 😃 Se on ihan sallittua! Sammalta siihen on tuputettu kunnon kerros päälle. Näyttää ihan toimivalta.
Pihan reunassa oleva vaahtera on tiputellut jo melkein kaikki lehdet alas. Niitä on aikamoinen matto nyt maassa. Kohta ne voikin siitä haravoida ja loput vetää ruohonleikkurilla silpuksi.
Oli ihan pakko tehdä muutama tosi pikanen vaahteranlehtiruusu. Niitä on niin kiva pyöräytellä. Täytyy vielä muutama tehdä niitä johonkin.
Samalla korjasin vähän vanhaa kanaverkkotonttua. Vähän siihen voisi vielä lisätä sammalta, mutta se on ihan hyvä noin. Lisään sammalta joku toinen kerta, jos siltä tuntuu. Jotain tuohon pataan teki mieli laittaa, kun otin siitä kesäkukkia pois. Siispä tonttu on siinä vähän aikaa, kunnes siihen tulee jotain talvisempaa. Eli kuusi 😊
Mukavia syyspäiviä!
Pihan reunassa oleva vaahtera on tiputellut jo melkein kaikki lehdet alas. Niitä on aikamoinen matto nyt maassa. Kohta ne voikin siitä haravoida ja loput vetää ruohonleikkurilla silpuksi.
Oli ihan pakko tehdä muutama tosi pikanen vaahteranlehtiruusu. Niitä on niin kiva pyöräytellä. Täytyy vielä muutama tehdä niitä johonkin.
Samalla korjasin vähän vanhaa kanaverkkotonttua. Vähän siihen voisi vielä lisätä sammalta, mutta se on ihan hyvä noin. Lisään sammalta joku toinen kerta, jos siltä tuntuu. Jotain tuohon pataan teki mieli laittaa, kun otin siitä kesäkukkia pois. Siispä tonttu on siinä vähän aikaa, kunnes siihen tulee jotain talvisempaa. Eli kuusi 😊
Mukavia syyspäiviä!
maanantai 7. lokakuuta 2019
MINIMAAILMA JA MEHITÄHDET
Kävin töiden jälkeen kurkkaamassa tuonne linnan pihamaalle. Sinne oli päivän (tai yön) aikana istutettu linnan eteen suuria mehitähtiä. Kuka ne siihen on istuttanut? Nyt täytyy kyllä olla silmät tarkkana, jos onnistuisi siellä jonkun näkemään. Vai liikkuvatko ne öisin?
Selkeästi siellä on alettu piha-aluetta rakentamaan. Mielenkiinnolla odotan, että mitä sinne seuraavaksi ilmestyy.
Peikkoluolan edustalla ei ole tapahtunut mitään. Eivät taida olla kovin sisustushenkisiä. Ja toisaalta. Mitäpä tuo enää kaipaa. Kotosaltahan tuo näyttää. Ja tuolla sisällähän voi olla vaikka mitä. Mutta annetaan asukkaiden oleskella sisätiloissa rauhassa. Ja tietty ulkosalla myös.
Syksyistä viikon jatkoa :)
Selkeästi siellä on alettu piha-aluetta rakentamaan. Mielenkiinnolla odotan, että mitä sinne seuraavaksi ilmestyy.
Peikkoluolan edustalla ei ole tapahtunut mitään. Eivät taida olla kovin sisustushenkisiä. Ja toisaalta. Mitäpä tuo enää kaipaa. Kotosaltahan tuo näyttää. Ja tuolla sisällähän voi olla vaikka mitä. Mutta annetaan asukkaiden oleskella sisätiloissa rauhassa. Ja tietty ulkosalla myös.
Syksyistä viikon jatkoa :)
keskiviikko 2. lokakuuta 2019
MINIMAAILMA
Tuonne meidän pihan takaosaan on kiva tehdä kaikkea vähän oudompaakin. Nyt aloin rakentamaan minimaailmaa, joka on vasta ihan alkutekijöissään. Äiskän kanssa hieman puuhasteltiin muotoilubetonin parissa muutamana päivänä ja kyllä sai nauraa mahansa ja poskensa kipeeksi. Ei se nyt mennyt ihan niinkuin sitä ensin suunnitteli. Päässä oli ihan erilainen kuva valmiista linnasta, kuin mitä se sitten todellisuudessa oli. Mutta hauskaa kyllä oli ja kyllähän tuo linnasta käy 😀 Vanhemmillani oleva linnapiha on kyllä paljon hienompi! Mutta hyvä tästäkin tulee.
Tuon alueen toiseen nurkkaan ovat majoittuneet peikot kiviluolaansa. Linnan asukkaista ei vielä ole varmaa tietoa, että keitä siellä asuu. Eiköhän se selviä, jahka asukkaat alkavat pihaa rakentamaan. Täytyy olla kamera tarkkana, jos linnan edustalla näkyy liikettä.
Syksyn värit ovat taas olleet aivan upeita. Nyt osa pensaiden lehdistä on jo varissut maahan, mutta suurin osa pensaista ja puista on vielä hienon värisiä ja pitävät lehdistään kiinni. Kohta pääseekin sitten jo haravoimaan......No ei ihan vielä kumminkaan.
Pirteää syksyä!
Tuon alueen toiseen nurkkaan ovat majoittuneet peikot kiviluolaansa. Linnan asukkaista ei vielä ole varmaa tietoa, että keitä siellä asuu. Eiköhän se selviä, jahka asukkaat alkavat pihaa rakentamaan. Täytyy olla kamera tarkkana, jos linnan edustalla näkyy liikettä.
Syksyn värit ovat taas olleet aivan upeita. Nyt osa pensaiden lehdistä on jo varissut maahan, mutta suurin osa pensaista ja puista on vielä hienon värisiä ja pitävät lehdistään kiinni. Kohta pääseekin sitten jo haravoimaan......No ei ihan vielä kumminkaan.
Pirteää syksyä!
sunnuntai 15. syyskuuta 2019
SYKSYN TUULIA
Onpas tullut piiiiiiitkä tauko tänne blogiin. Toisaalta ihan tarkoituksella, koska kesäaikaan on niin paljon muutakin tekemistä. Päivät ovat viuhahtaneet sellaisella vauhdilla, että ei meinaa perässä pysyä. En ole juuri ehtinyt mitään askartelemaankaan saatika huovuttamaan. Jotain kyllä, mutta ei mitään sellaista, mitä voisi oikein kuvan kanssa tänne laittaa 😀 Tai ehkä yhdestä pienoiskylästä tulee myöhemmin kuvia. Jahka se valmistuu riittävästi.
Tässä peikkopojat ja Minikoira odottavat, että josko villasta valmistuisi uusia kavereita heille. Odotellessa voi soittaa vaikka kitaraa.
Meidän tyrnipuskat eivät ole vielä kovin vanhoja, mutta tänä vuonna niistä saa jo vähäsen marjoja. Ja näissä pensaissa ei ole piikkejä juurikaan, niin ovat mukavia kerätä. Ja onhan tuo marjojen väri tosi pirteä. Ilo silmälle.....ja herkullisia.
Kelit alkavat uhkaavasti viilentyä, niin eilen piti käydä vielä skootteria ulkoiluttamassa. Moottoripyörä on vaihtunut skootteriin, koska en kovin paljoa ehdi ajamaan ja tuolla on tosi näppärä ajella pieniäkin matkoja. Just pysyy liikenteenkin mukana ja pääsee ihan riittävästi vauhdin hurmaan. Itse asiassa en tuosta taida ihan heti luopuakaan. Niin hauska vekotin se on!
Pirtsakkaa syksyä!
Tässä peikkopojat ja Minikoira odottavat, että josko villasta valmistuisi uusia kavereita heille. Odotellessa voi soittaa vaikka kitaraa.
Meidän tyrnipuskat eivät ole vielä kovin vanhoja, mutta tänä vuonna niistä saa jo vähäsen marjoja. Ja näissä pensaissa ei ole piikkejä juurikaan, niin ovat mukavia kerätä. Ja onhan tuo marjojen väri tosi pirteä. Ilo silmälle.....ja herkullisia.
Kelit alkavat uhkaavasti viilentyä, niin eilen piti käydä vielä skootteria ulkoiluttamassa. Moottoripyörä on vaihtunut skootteriin, koska en kovin paljoa ehdi ajamaan ja tuolla on tosi näppärä ajella pieniäkin matkoja. Just pysyy liikenteenkin mukana ja pääsee ihan riittävästi vauhdin hurmaan. Itse asiassa en tuosta taida ihan heti luopuakaan. Niin hauska vekotin se on!
Pirtsakkaa syksyä!
lauantai 27. heinäkuuta 2019
HELLEPÄIVÄN KOIRAPESU
Tänä kesänä ei ole kerinnyt paljoa tänne mitään laittelemaan. Niin paljon muita puuhia. Mutta välillä on hyvä pitää vähän luovaa taukoo. Ei ole pakko aina töröttää koneella. Ja näin kesällä ei oikein kerkiäkään tietokoneen ruutua tuijottamaan.
Nyt on niin lämpöset kelit, että meidän koirakin suostui ilomielin pesulle. Se ei niin kauheasti pesusta tykkää, mutta nyt pesupaikalle juostiin intoo piukassa 😀 Hyvää hellepäivän puuhaa ja kuivuukin nopeesti!
Kesällä on helppo pestä koira ulkona. Erittäin kätevää. Saa ravistaa itseään ihan huoletta, koska pihalle roiskeita mahtuu! Tosin kyllä tuossa itsekin roiskeista sain osani. Ei kyllä haittaa tällä kelillä!
Lepposaa kesän jatkoo!
Nyt on niin lämpöset kelit, että meidän koirakin suostui ilomielin pesulle. Se ei niin kauheasti pesusta tykkää, mutta nyt pesupaikalle juostiin intoo piukassa 😀 Hyvää hellepäivän puuhaa ja kuivuukin nopeesti!
Kesällä on helppo pestä koira ulkona. Erittäin kätevää. Saa ravistaa itseään ihan huoletta, koska pihalle roiskeita mahtuu! Tosin kyllä tuossa itsekin roiskeista sain osani. Ei kyllä haittaa tällä kelillä!
Lepposaa kesän jatkoo!
torstai 20. kesäkuuta 2019
ASKARTELUA PIHALLE
Aika rientää näin kesäaikaan sellaista vauhtia, että ei sitä juuri koneella kerkiä istumaan. Kaikki "ylimääränen" aika menee pihalla puuhastellessa ja mikäs sen mukavampaa. Nautin siitä kyllä täysillä. Tosin kaiken maailman ötökät syö niin, että vähän väliä on kaula tai joku muu kohta verillä. Välillä on näyttänyt siltä, kuin vampyyrit olisivat hyökänneet kimppuun salakavalasti, kun kaula on ollut niiiiiiiiin verillä!!! Mutta mitä pienistä. Heh. Mutta en kyllä muista, että koskaan tuolla tavalla olisi itseäni syöty. Ainahan ötököitä on ollut, mutta niillä on sentään ollut jollain tapaa siistit ruokailutavat verrattuna tämän kesän ötököihin 😀
Mutta se on Juhannus ihan tuossa tuokiossa ja käytiin eilen laittamassa alapellolle vähän koristuksia. Tein sinne kanaverkosta tuollaisen peltotyypin. Liimasin vesi/liima -seoksella kankaansoiroja kanaverkkohattuun ja naamaan. Hiukset ja partasysteemi ovat naavaa. Saa nähdä, että kauanko pysyvät, jos vettä oikein sataa. Sitten vähän tukipuita kanaverkon läpi ja vaatetta päälle. Heh. Housuissa on jotain oksia, että pysyvät vähän ojennuksessa. Että aika tämmönen rouhee versio, mutta aika hauska. Jos kestää koko kesän, niin hyvä juttu!
Olen vetänyt ruohotrimmerillä pellolle vaan läpikulkupolun ja vähän avointa aluetta. Muu pelto on ihan villissä tilassa. Ehkä siellä villin pellon keskellä on ihan omaa elämäänsä. Poikasten makuupaikkoja joskus löytynyt.
Sitten pellolla on tämä jo muutaman vuoden vanha sininen lintu ja hentoisen vaaleanpunainen uusi lintu. Tuota vaaleanpunaista ei juuri erota kauempaa, mutta siellä se todistettavasti on!
Pölkkyukkoja tarvitaan aina. Niitä ei voi olla liikaa. Ja niistä voi tehdä juuri sellaisia, kun haluaa. Tälle tapaukselle jäi vähän tyhjä katse. Mutta se varmaan nollaa päätänsä tällä hetkellä. Sekin on ok ja tarpeellista välillä.
Huovutetut peikot ja minikoira kävivät haistelemassa kesän tuoksuja. Kuuntelin, että suunnittelivat Juhannuksen touhuja kovasti. Minikoirakin kuuntelee niin tarkasti, että ei vaan yksikään sana jää kuulematta.
Näin kesällä on tutullakin reitillä ihan pakko välillä pysähtyä ihailemaan maisemia. Kyllä Suomen luonto vaan on kaunista!
Mukavaa Juhannuksen aikaa oli keli sitten mikä hyvänsä!
Mutta se on Juhannus ihan tuossa tuokiossa ja käytiin eilen laittamassa alapellolle vähän koristuksia. Tein sinne kanaverkosta tuollaisen peltotyypin. Liimasin vesi/liima -seoksella kankaansoiroja kanaverkkohattuun ja naamaan. Hiukset ja partasysteemi ovat naavaa. Saa nähdä, että kauanko pysyvät, jos vettä oikein sataa. Sitten vähän tukipuita kanaverkon läpi ja vaatetta päälle. Heh. Housuissa on jotain oksia, että pysyvät vähän ojennuksessa. Että aika tämmönen rouhee versio, mutta aika hauska. Jos kestää koko kesän, niin hyvä juttu!
Olen vetänyt ruohotrimmerillä pellolle vaan läpikulkupolun ja vähän avointa aluetta. Muu pelto on ihan villissä tilassa. Ehkä siellä villin pellon keskellä on ihan omaa elämäänsä. Poikasten makuupaikkoja joskus löytynyt.
Sitten pellolla on tämä jo muutaman vuoden vanha sininen lintu ja hentoisen vaaleanpunainen uusi lintu. Tuota vaaleanpunaista ei juuri erota kauempaa, mutta siellä se todistettavasti on!
Pölkkyukkoja tarvitaan aina. Niitä ei voi olla liikaa. Ja niistä voi tehdä juuri sellaisia, kun haluaa. Tälle tapaukselle jäi vähän tyhjä katse. Mutta se varmaan nollaa päätänsä tällä hetkellä. Sekin on ok ja tarpeellista välillä.
Huovutetut peikot ja minikoira kävivät haistelemassa kesän tuoksuja. Kuuntelin, että suunnittelivat Juhannuksen touhuja kovasti. Minikoirakin kuuntelee niin tarkasti, että ei vaan yksikään sana jää kuulematta.
Näin kesällä on tutullakin reitillä ihan pakko välillä pysähtyä ihailemaan maisemia. Kyllä Suomen luonto vaan on kaunista!
Mukavaa Juhannuksen aikaa oli keli sitten mikä hyvänsä!
lauantai 18. toukokuuta 2019
AURINKOA
Do diin! Kerkisinpä ihan koneelle pidemmäksikin aikaa. Tuntuu, että ei kerkiä koneella muutakun kääntymään tähän aikaan vuodesta. Päivät menee kuin siivillä.
Olen tässä muutaman viikon aikana kävellyt työmatkoja. Aamuisin on ollut aika kylmä ja pakkastakin välillä. Nyt perjantaina oli aamulla mukavasti plussan puolella ja hieno keli. Napsin muutaman kuvan siinä matkalla, kun ei ollut mikään kiire. Kannattaa lähteä ajoissa, niin kerkiää nauttia matkasta. Ei tarvitse kieli vyön alla laittaa töppöstä toisen eteen.
Reitti on mukava, kun pääsee tuosta peltojen halki ja metsän läpi kulkemaan.
En nyt sen paremmin alkanut varsinaisesti tuota reittiä kuvailemaan, mutta tässä kosken kohdalla yleensä pysähdyn hetkeksi. Vettä virtaa tuossa nyt mahottomasti ja kohina on sen mukainen. Siinä voisi istuskella pidempäänkin. Siinä on joillakin hienoilla paikoilla mökkejä. Kiva kuunnella pihalla kosken kohinaa. Aika rentouttavaa!
Ihanasti jo kaikki vihertää 💓
Tämmöinen fasaaniherra ihastuttaa täällä meitä ja naapureita 💓
Ja ne kaikki tuoksut, mitä alkaa tulvimaan kaikista puskista vähitellen. Ai, ai! Tätä on niin odottanut 😊
Tänään on ollut todella lämmin päivä! Kyllä nyt tarkenee.
Leppoisaa kevättä!!
Olen tässä muutaman viikon aikana kävellyt työmatkoja. Aamuisin on ollut aika kylmä ja pakkastakin välillä. Nyt perjantaina oli aamulla mukavasti plussan puolella ja hieno keli. Napsin muutaman kuvan siinä matkalla, kun ei ollut mikään kiire. Kannattaa lähteä ajoissa, niin kerkiää nauttia matkasta. Ei tarvitse kieli vyön alla laittaa töppöstä toisen eteen.
Reitti on mukava, kun pääsee tuosta peltojen halki ja metsän läpi kulkemaan.
En nyt sen paremmin alkanut varsinaisesti tuota reittiä kuvailemaan, mutta tässä kosken kohdalla yleensä pysähdyn hetkeksi. Vettä virtaa tuossa nyt mahottomasti ja kohina on sen mukainen. Siinä voisi istuskella pidempäänkin. Siinä on joillakin hienoilla paikoilla mökkejä. Kiva kuunnella pihalla kosken kohinaa. Aika rentouttavaa!
Ihanasti jo kaikki vihertää 💓
Tämmöinen fasaaniherra ihastuttaa täällä meitä ja naapureita 💓
Ja ne kaikki tuoksut, mitä alkaa tulvimaan kaikista puskista vähitellen. Ai, ai! Tätä on niin odottanut 😊
Tänään on ollut todella lämmin päivä! Kyllä nyt tarkenee.
Leppoisaa kevättä!!
tiistai 30. huhtikuuta 2019
Vappu
Se alkaa kohta olla toukokuu ja pihassakaan ei ole enää kuin kaksi lumikasaa jäljellä ja nekään eivät enää ole isoja. Linnut laulaa mahottomasti. Äsken huomasin, että kasvihuoneen seinässä köllötteli rantahämähäkki. Toivottavasti muuttaa pikkusen kauemmaksi, ettei tipahda niskaan jossain vaiheessa 😀. En viitsinyt kuvata. Onhan se ihan kaunis, tanakkajalkainen vesseli, mutta pidän etäisyyttä niinkun kaikkiin hämähäkkeihin. Jotenkin en tule juttuun niiden kanssa, vaikka ne hyödyllisiä ovatkin. Paniikki iskee, jos sellanen tulee liian lähelle. Heh.
Rakastan keisarinpikarililjojen tuoksua. Nekin ovat jo hienosti alkaneet nousta maasta. Niitä on tuolla yhdellä alueella aika paljon. Joka päivä on pakko käydä monta kertaa nuuskimassa siellä. Kaikki eivät siitä tuoksusta tykkää, mutta minulle tulee niistä aina mökkiajat mieleen. Sinnekin niitä aikoinaan istutin ja pakkohan niitä oli sitten tännekin saada. Ja olen huomannut, että myyrät ja hiiret pysyy kauempana kasveista, jos keisarinpikarililjan sipuleita on vieressä.
Nyt vietetään Vappua ja tuntuu se hienolta, kun kelit vihdoinkin ovat keväiset. Vaikka vielä kylmiä kelejä tulee, niin tuskin enää kumminkaan valtavia lumikinoksia...........Toivoo minä.........Eihän sitä koskaan tiedä.
Näiden kuvien myötä mukavaa Vappua!
Rakastan keisarinpikarililjojen tuoksua. Nekin ovat jo hienosti alkaneet nousta maasta. Niitä on tuolla yhdellä alueella aika paljon. Joka päivä on pakko käydä monta kertaa nuuskimassa siellä. Kaikki eivät siitä tuoksusta tykkää, mutta minulle tulee niistä aina mökkiajat mieleen. Sinnekin niitä aikoinaan istutin ja pakkohan niitä oli sitten tännekin saada. Ja olen huomannut, että myyrät ja hiiret pysyy kauempana kasveista, jos keisarinpikarililjan sipuleita on vieressä.
Nyt vietetään Vappua ja tuntuu se hienolta, kun kelit vihdoinkin ovat keväiset. Vaikka vielä kylmiä kelejä tulee, niin tuskin enää kumminkaan valtavia lumikinoksia...........Toivoo minä.........Eihän sitä koskaan tiedä.
Näiden kuvien myötä mukavaa Vappua!
lauantai 13. huhtikuuta 2019
HUOVUTETTU PÄÄSIÄISNOITA
Oli taas aika päästää huovutetut pääsiäishahmot liikkeelle. Melkoinen vipellys tuossa kävikin, kun hahmot alkoivat etsiä sopivaa oleskelupaikkaa. Ulos meinasivat ensin mennä, mutta siellä oli niiden mielestä ihan liian paljon lunta.....vieläkin. Niinpä oleskelupaikaksi kelpasi ikkunan edusta, josta on mukava katsella pihalla liikkuvia metsän eläimiä.
Tämä noita jumittui lennellessään naruihin, mutta totesi, että siinähän on mukava paikka ja jäi siihen. Kissa totesi myös, että paremmin näkee ikkunastakin, kun pysyy paikallaan eikä lentele holtittomasti sinne sun tänne.
Vintiömäinen noitatyttö on villillä päällä. Huutelee kaikille ohitse lentäville pikkulinnuille kevätterveisiä ikkunan läpi.
Kultakutrinen noitatyttö huomasi kameran ja ei voinut olla poseeraamatta. Kylläpä sillä onkin keväisen pirteät vaatteet päällä.
Siellä ne tyytyväisinä aloittelevat Pääsiäisen viettoa. Kyllähän sen nyt jo voi aloittaa.
Pääsiäispuput ovat varanneet vähän porkkanoita mukaan. Tosin kyllä ne saavat niitä lisää ihan niin paljon kuin haluavat.
Tämä noita jumittui lennellessään naruihin, mutta totesi, että siinähän on mukava paikka ja jäi siihen. Kissa totesi myös, että paremmin näkee ikkunastakin, kun pysyy paikallaan eikä lentele holtittomasti sinne sun tänne.
Vintiömäinen noitatyttö on villillä päällä. Huutelee kaikille ohitse lentäville pikkulinnuille kevätterveisiä ikkunan läpi.
Kultakutrinen noitatyttö huomasi kameran ja ei voinut olla poseeraamatta. Kylläpä sillä onkin keväisen pirteät vaatteet päällä.
Siellä ne tyytyväisinä aloittelevat Pääsiäisen viettoa. Kyllähän sen nyt jo voi aloittaa.
Pääsiäispuput ovat varanneet vähän porkkanoita mukaan. Tosin kyllä ne saavat niitä lisää ihan niin paljon kuin haluavat.
Kiharapäinen lintu katselee ikkunasta ja sanoo tomerasti lumen sulavan viikossa.
Isommat tiput katsovat silmät pyöreänä ja tuumailevat, että mahtaakohan ihan viikossa tuo määrä sulaa.
Mutta kyllä nuo lumet saavat kyytiä lähiaikoina, kun lämpötila alkaa pysyä enemmän plussan puolella. Ja siihen ei mene kauaa.
Nyt on vielä mahdollisuus tehdä vaikka lumitipuja ulkona 😊
Pirtsakkaa Pääsiäistä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

















































