Ja seuraava päivä koittaa. Emäntä houkuttelee isännän ja koiran jälleen metsään mukaansa. Isäntä ottaa puukelkan seinustalta ja kehottaa emäntää hyppäämään kyytiin. Ja niin sitä mennään. Vauhti on niin hurja, että emäntä tipahtaa jo kerran kyydistäkin. Ihan lumisina he jatkavat matkaa ja nauraa hekottavat mennessään. Koira on innoissaan ja juoksee lumi pöllyten heidän ympärillään.
Mutta eivätkö ihmiset huomaa lumessa riehuessaan olla tarkkaavaisia? Nimittäin läheisen puskan seassa näkyy jotain, mikä heitä saattaisi kiinnostaa.
Tonttupojathan ne siinä. Katselevat pariskunnan ja koiran menoa ihan kaikessa rauhassa. Ja liikkumattomia tonttuja on kyllä erittäin vaikea huomata. Tällä kertaa edes koira ei huomaa tonttuja, koska pyörii ja pomppii niin innoissaan höttöisessä lumessa.
Näin niitä tonttuja voi olla ihan lähellä ja niitä ei vaan itse huomaa..........
Kelkkakyyti onkin vasta hauskaa,,,kurvit suoriksi.Onneksi lumi pehmeää jos kyydistä tipahtaa 😊❄.
VastaaPoistaMutta nyt löysivät "tonttu-pojat" mainion tarkkailu paikan,kun koirakaan ei vainoa saanut 🐕❄.
Kyllä me ihmiset emme tohkeissamme huomaakkaan kaikkea pientä tarkkailijaa ympärillä..mutta onneksi seikkailu jatkuu....🐾
Mitä kaikkea sitä oikein jääkään näkemättä tuolla kulkiessa.......:)
Poista