Tontut kulkevat valppaina metsän laitaa pitkin. On yllättävän hiljaista joka puolella. Korkean kannon luota näkyy jotain pientä liikettä. Tontut hiipivät hiljaa kohti kantoa.
Kannon vieressä pienet sienet vipattavat hassusti. Tontut tuijottavat sieniä ja äkkiä sienten takaa tulee esiin ryhmä kannonkaisia. Kannonkaiset jäävät tiukasti sienten taakse turvaan, mutta ilahtuvat tonttujen tulosta.
"Tervehdys kannonkaiset!" tontut sanovat iloisesti yhteen ääneen.
"No terve vaan. Kylläpäs on mukava nähdä teitä. Me säikähdimme äsken ihan hirmuisesti, kun tästä meni ohi joku kauhealla vauhdilla. Oksat vaan ropisivat puista alas. Me ryntäsimme tänne kannon suojaan." yksi kannonkaisista sanoo.
"Me näimme sen myös ja lähdimme katselemaan, että mikä se olisi voinut olla. Mihin suuntaan se meni?" isoin tonttu kysyy kannonkaisilta.
"Luultavasti se meni kohti kallioita. Ei uskallettu kunnolla katsoa." kannonkaiset toteavat.
Tontut kiittävät kannonkaisia ja toivottelevat rauhallisempaa päivän jatkoa. Tontut lupaavat etsiä hurjastelijan. Ehkä se löytyy kallioilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti