JOULUKALENTERIN 5. LUUKKU

Tonttupojat rapistelivat sammaleet vaatteistaan ja tirskahtelivat vielä hieman. Samalla he katselivat läheiselle talolle päin ja miettivät, että jokohan siellä on laitettu virallinen tonttuovi paikoilleen. Tontuthan kyllä pääsevät sisälle taloihin omia reittejään muutenkin, mutta aina kivempaa, jos on tehty ihan oma ovi kulkemista varten. Tietää varmasti olevansa tervetullut. Ja tuolta talolta kyllä leijuu ihan selkeästi joulutortun tuoksu tonttupoikien neniin.

Tontut kipuavat läheiselle kukkulalle, josta näkee paremmin talolle.

Mutta kappas vaan. Peikot ovatkin samalla kukkulalla ja ovat huomanneet tonttujen tulon. Peikot odottavat ihan hiljaa tonttuja, joiden hiippalakit jo vilkkuvat kukkulan reunalla.

Tontut hämmästyvät ja ilahtuvat, kun huomaavat peikot kukkulan päällä.

Tontut suorastaan syöksyvät halaamaan peikkoja. Nippa nappa kaikki pysyvät pystyssä. Meno on niin riemukasta!

Ensi luukussa päästään jo ehkä kokeilemaan, että narisevatko tonttuoven saranat, vai pääsevätkö tontut hiipimään sisälle taloon salaa.