Peikkopojat hyppelivät hipi hiljaa ojan vartta niin pitkälle, että ojassa alkoi olla vahvaa jäätä. Rannassa oli puinen kelkka ja pojat eivät voineet vastustaa kiusausta hieman kurvailla jäällä. Siinä kohtaa ympäristön tarkkailu kyllä hetkeksi unohtui ja peikot vähän hätkähtivät, kun edessä seisoi äkkiä majava.
Hui kauhistus, kun me vähän säikähdettiin, hihkaisivat peikot. Majavaa nauratti peikkojen hieman säikähtänyt ilme. Majava ihmetteli, että mitenkäs peikot nyt niin säikkyjä tänään ovat. Peikkopojat kertoivat, että ovat menossa vielä pidemmälle rantaan. Peikot kertoivat myös äänestä, minkä olivat kuulleet lähtiessään jylhältä kiveltä.
Majava kertoi kyllä olleensa sillä suunnalla ja heittäneensä muutaman hienon puukepin veteen, jotka sitten vei ojan varteen. Peikkopojat alkoivat nauraa ja sanoivat, että taisi jylhän kiven mystisyys saada vähän mielikuvituksen lentoon jopa heiltä.
Oho! Sieltähän tulla pölähti kivan näköinen otus peikkopoikien luo, varsinainen patomestari. Nyt vähän ihmettelen, mistä noin komea kelkka löytyi, onko peikkopoikien vai jäänyt jonkun muun kulkijan jäljiltä jäälle. Hauskaa sillä ainakin on kurvailla jäällä.
VastaaPoistaHih. Patomestari. Hauskasti sanottu. Jaa'a! Olisikohan joku jättänyt kelkan ojan varteen. Mystinen kelkka keskellä ei mitään. Hih.
PoistaMajava. mokomako ne äänet aiheutti??
VastaaPoistaVähän kyllä mietityttää...??uskoisko?🙄😀
Oisko majava juonessa mukana ,?,ketä muita ?
Onpas sulonen kelkka:)),tuollaisella onkin mukava kruisalla...mutta älkää menkö heikoille jäille..rantaviiva pitkin turvallisin kulkea!
t.Liisa
Tosiaan! Mahtava kelkka kruisailuun! Hmmm. Olikohan se oikeasti majava, joka äänen aiheutti?
Poista