sunnuntai 23. syyskuuta 2018

SYYSTUNNELMIA

Kylläpäs on kiirettä pitänyt, kun ei meinaa keritä istumaan koneella juuri yhtään. Tekemistä riittää. Näin tässä vaiheessa vuotta kyllä hommat ulkonakin vähenee ja kerkiää lopulta enemmän vaan nautiskeleen. Ei tarvitse enää sillä tavalla hosua koko ajan. Satun olemaan sitä sorttia ihminen, jonka on koko ajan pakko jotain tohottaa. Ei välttämättä kovin hyvä piirre.


Osaan kyllä sitten rentoutuakin ja varsinkin tuonne metsään meneminen tekee terää. Paitsi näin hirvikärpäsaikaan! Niitä mokomia tunkee pihaankin jo ihan riittävästi. En sitten tykkää niistä yhtään! Että siinä mielessä odottelen pakkasia.......

Koirakin taitaa niitä pakkasia odotella. Kerroin sille, että metsä pursuaa hirvikärpäsiä. Alkoi sitten haistelemaan, että olisko niitä nyt niin paljon.


Sanoin sitten, että kyllä niitä on ihan hirmuisesti. Taisi ihan tyrmistyä ajatuksesta ilmeestä päätellen. Heh. Taisi pistää vähän miettimään.


No leikin sitten vaikka vampyyriä tai jotain muuta hirmuista torahammastyyppiä.......


Huomasin tuossa pihapiirin ulkopuolella hauskan kannon. Tai siis kyllähän sen aina näkee, mutta nuo sienet olivat kasvaneet siihen hauskasti.


Kannolta voikin jatkaa lyhtykujalle, josta taas pääsee sujuvasti marjapuska-alueelle. Nam!


Meillä on aika tuoreita tyrnipuskia, mutta hyvin ne ovat alkaneet kasvamaan. Marjoja ei vielä paljoa ole, mutta napostelemaan niitä on jo päässyt. Isoja satoja odotellessa......


Olen tässä tuumaillut, että näin loppukesästä pihalla saisi olla paljon värejä. Olenkin niitä yrittänyt lisäillä vähitellen. Nämä nyt kuitenkin suorastaan säihkyvät pihassa. Varsinaista värienergiaa :)


Pirtsakkaa syksyn jatkoa!!