torstai 20. kesäkuuta 2019

ASKARTELUA PIHALLE

Aika rientää näin kesäaikaan sellaista vauhtia, että ei sitä juuri koneella kerkiä istumaan. Kaikki "ylimääränen" aika menee pihalla puuhastellessa ja mikäs sen mukavampaa. Nautin siitä kyllä täysillä. Tosin kaiken maailman ötökät syö niin, että vähän väliä on kaula tai joku muu kohta verillä. Välillä on näyttänyt siltä, kuin vampyyrit olisivat hyökänneet kimppuun salakavalasti, kun kaula on ollut niiiiiiiiin verillä!!! Mutta mitä pienistä. Heh. Mutta en kyllä muista, että koskaan tuolla tavalla olisi itseäni syöty. Ainahan ötököitä on ollut, mutta niillä on sentään ollut jollain tapaa siistit ruokailutavat verrattuna tämän kesän ötököihin 😀

Mutta se on Juhannus ihan tuossa tuokiossa ja käytiin eilen laittamassa alapellolle vähän koristuksia. Tein sinne kanaverkosta tuollaisen peltotyypin. Liimasin vesi/liima -seoksella kankaansoiroja kanaverkkohattuun ja naamaan. Hiukset ja partasysteemi ovat naavaa. Saa nähdä, että kauanko pysyvät, jos vettä oikein sataa. Sitten vähän tukipuita kanaverkon läpi ja vaatetta päälle. Heh. Housuissa on jotain oksia, että pysyvät vähän ojennuksessa. Että aika tämmönen rouhee versio, mutta aika hauska. Jos kestää koko kesän, niin hyvä juttu!



Olen vetänyt ruohotrimmerillä pellolle vaan läpikulkupolun ja vähän avointa aluetta. Muu pelto on ihan villissä tilassa. Ehkä siellä villin pellon keskellä on ihan omaa elämäänsä. Poikasten makuupaikkoja joskus löytynyt.

Sitten pellolla on tämä jo muutaman vuoden vanha sininen lintu ja hentoisen vaaleanpunainen uusi lintu. Tuota vaaleanpunaista ei juuri erota kauempaa, mutta siellä se todistettavasti on!



Pölkkyukkoja tarvitaan aina. Niitä ei voi olla liikaa. Ja niistä voi tehdä juuri sellaisia, kun haluaa. Tälle tapaukselle jäi vähän tyhjä katse. Mutta se varmaan nollaa päätänsä tällä hetkellä. Sekin on ok ja tarpeellista välillä.


Huovutetut peikot ja minikoira kävivät haistelemassa kesän tuoksuja. Kuuntelin, että suunnittelivat Juhannuksen touhuja kovasti. Minikoirakin kuuntelee niin tarkasti, että ei vaan yksikään sana jää kuulematta.


Näin kesällä on tutullakin reitillä ihan pakko välillä pysähtyä ihailemaan maisemia. Kyllä Suomen luonto vaan on kaunista!




Mukavaa Juhannuksen aikaa oli keli sitten mikä hyvänsä!

lauantai 18. toukokuuta 2019

AURINKOA

Do diin! Kerkisinpä ihan koneelle pidemmäksikin aikaa. Tuntuu, että ei kerkiä koneella muutakun kääntymään tähän aikaan vuodesta. Päivät menee kuin siivillä.

Olen tässä muutaman viikon aikana kävellyt työmatkoja. Aamuisin on ollut aika kylmä ja pakkastakin välillä. Nyt perjantaina oli aamulla mukavasti plussan puolella ja hieno keli. Napsin muutaman kuvan siinä matkalla, kun ei ollut mikään kiire. Kannattaa lähteä ajoissa, niin kerkiää nauttia matkasta. Ei tarvitse kieli vyön alla laittaa töppöstä toisen eteen.

Reitti on mukava, kun pääsee tuosta peltojen halki ja metsän läpi kulkemaan.


En nyt sen paremmin alkanut varsinaisesti tuota reittiä kuvailemaan, mutta tässä kosken kohdalla yleensä pysähdyn hetkeksi. Vettä virtaa tuossa nyt mahottomasti ja kohina on sen mukainen. Siinä voisi istuskella pidempäänkin. Siinä on joillakin hienoilla paikoilla mökkejä. Kiva kuunnella pihalla kosken kohinaa. Aika rentouttavaa!





Ihanasti jo kaikki vihertää 💓


Tämmöinen fasaaniherra ihastuttaa täällä meitä ja naapureita 💓


Ja ne kaikki tuoksut, mitä alkaa tulvimaan kaikista puskista vähitellen. Ai, ai! Tätä on niin odottanut 😊


Tänään on ollut todella lämmin päivä! Kyllä nyt tarkenee.

Leppoisaa kevättä!!

tiistai 30. huhtikuuta 2019

Vappu

Se alkaa kohta olla toukokuu ja pihassakaan ei ole enää kuin kaksi lumikasaa jäljellä ja nekään eivät enää ole isoja. Linnut laulaa mahottomasti. Äsken huomasin, että kasvihuoneen seinässä köllötteli rantahämähäkki. Toivottavasti muuttaa pikkusen kauemmaksi, ettei tipahda niskaan jossain vaiheessa 😀. En viitsinyt kuvata. Onhan se ihan kaunis, tanakkajalkainen vesseli, mutta pidän etäisyyttä niinkun kaikkiin hämähäkkeihin. Jotenkin en tule juttuun niiden kanssa, vaikka ne hyödyllisiä ovatkin. Paniikki iskee, jos sellanen tulee liian lähelle. Heh.

Rakastan keisarinpikarililjojen tuoksua. Nekin ovat jo hienosti alkaneet nousta maasta. Niitä on tuolla yhdellä alueella aika paljon. Joka päivä on pakko käydä monta kertaa nuuskimassa siellä. Kaikki eivät siitä tuoksusta tykkää, mutta minulle tulee niistä aina mökkiajat mieleen. Sinnekin niitä aikoinaan istutin ja pakkohan niitä oli sitten tännekin saada. Ja olen huomannut, että myyrät ja hiiret pysyy kauempana kasveista, jos keisarinpikarililjan sipuleita on vieressä.

Nyt vietetään Vappua ja tuntuu se hienolta, kun kelit vihdoinkin ovat keväiset. Vaikka vielä kylmiä kelejä tulee, niin tuskin enää kumminkaan valtavia lumikinoksia...........Toivoo minä.........Eihän sitä koskaan tiedä.

Näiden kuvien myötä mukavaa Vappua!






lauantai 13. huhtikuuta 2019

HUOVUTETTU PÄÄSIÄISNOITA

Oli taas aika päästää huovutetut pääsiäishahmot liikkeelle. Melkoinen vipellys tuossa kävikin, kun hahmot alkoivat etsiä sopivaa oleskelupaikkaa. Ulos meinasivat ensin mennä, mutta siellä oli niiden mielestä ihan liian paljon lunta.....vieläkin. Niinpä oleskelupaikaksi kelpasi ikkunan edusta, josta on mukava katsella pihalla liikkuvia metsän eläimiä.

Tämä noita jumittui lennellessään naruihin, mutta totesi, että siinähän on mukava paikka ja jäi siihen. Kissa totesi myös, että paremmin näkee ikkunastakin, kun pysyy paikallaan eikä lentele holtittomasti sinne sun tänne.


Vintiömäinen noitatyttö on villillä päällä. Huutelee kaikille ohitse lentäville pikkulinnuille kevätterveisiä ikkunan läpi.


Kultakutrinen noitatyttö huomasi kameran ja ei voinut olla poseeraamatta. Kylläpä sillä onkin keväisen pirteät vaatteet päällä.


Siellä ne tyytyväisinä aloittelevat Pääsiäisen viettoa. Kyllähän sen nyt jo voi aloittaa.


Pääsiäispuput ovat varanneet vähän porkkanoita mukaan. Tosin kyllä ne saavat niitä lisää ihan niin paljon kuin haluavat.


Kiharapäinen lintu katselee ikkunasta ja sanoo tomerasti lumen sulavan viikossa.


Isommat tiput katsovat silmät pyöreänä ja tuumailevat, että mahtaakohan ihan viikossa tuo määrä sulaa.


Mutta kyllä nuo lumet saavat kyytiä lähiaikoina, kun lämpötila alkaa pysyä enemmän plussan puolella. Ja siihen ei mene kauaa.

Nyt on vielä mahdollisuus tehdä vaikka lumitipuja ulkona 😊

Pirtsakkaa Pääsiäistä!


lauantai 30. maaliskuuta 2019

ERIKOINEN METSÄTYYPPI

Alkuviikosta kävin koiran kanssa höpisemässä metsätyypin kanssa. Se asustelee tuossa ihan lähellä. Sillä on aina pikkusen erikoisemmat jutut. Kaikkea ei kannata ihan ottaa tosissaan. Mutta mielellään niitä juttuja käy aina välillä kuuntelemassa. Oudompi voisi tyyppiä vähän pelätäkin, mutta ulkonäkö pettää. Ei meidän koirakaan sitä pelkää. Kyllä persoonia maailmaan mahtuu 😊


Koiramme tässä tuumii, että onkohan tuo ihan tosissaan....


Kevätterveiset täältä erikoisten tyyppien seasta. Hih! Taidan olla itsekin sellainen 😁

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

SUKSILLA TÖIHIN

Toteutin tässä sellasen hassun haaveen yhtenä päivänä. Olin aina ajatellut, että olisi joskus hauska mennä suksilla töihin. Normaalisti se ei ole ollut mahdollista työpaikkojen sijainnin takia ja tietenkin asuinpaikankin takia. Nyt se on ollut mahdollista jo jonkun aikaa, mutta nyt sen sain vasta toteutettua.

Ja omaan tyyliini uskollisena homma ei mene sillain helpoimman kautta. Yleensä eksyn tai löydän muuten sen hankalimman reitin. Tällä kertaa keli oli se huonoin mahdollinen. Todella märkä keli ja järven yli ei enää voinut oikaista. Käytännössä kävelin koko matkan noilla "tynkäsuksilla". Ne on sellaset liukulumikengät. Niillä on helppo nousta mäkiä ylös, koska sukset eivät lipsu yhtään. Ja alas pääsee laskettelemalla, kun vaan keli on oikea. Nyt keli ei ollut lasketteluun todellakaan se oikea. Sai mennä lätkyttää mäetkin kävelemällä alas. No pikkusen pääsi jossain laskemaan.

Kyllä oli hiki, kun pääsin perille. Takaisin olisi ollut kyytiä tarjolla kahdellakin autolla, mutta minähän menin suksilla, koska niillä olin tullutkin. Heh! Eihän sitä nyt kesken kaiken luovuteta. Ja taas oli hiki, kun pääsin kotiin. Mutta olihan se erilaista ja voi sanoa, että on mennyt suksilla töihin. Seuraavalla kerralla valitsen paremman kelin 😁

Kauheasti ei matkalla kuvaaminen innostanut, mutta muutama kuva nyt täytyi ottaa. Ja eihän se kuvaaminen saa olla se itseisasia, vaan matkasta nauttiminen. Ja kyllähän tuosta nautti jollain masokistisella tavalla 😅


Järvellä aikalailla vettä.


Talvisia juttuja täytyy tehdä, kun vielä lunta riittää. Kevätpuuhat alkaa ihan just puuhommista ja siitä ne työt sitten siirtyy muuten kaikkiin pihahommiin. Jibii!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

KEVÄTTÄ ODOTELLESSA

Lumen pinta on vajonnut jo aika paljon, mutta vielä sitä riittää. Tovi kyllä vielä menee, että alkaa maa näkyä.

Tänään on vuorotellen paistanut aurinko ja sitten taas satanut lunta. Aina kun aurinko paistaa, niin tuntuu niiiiiiin keväiseltä. Sitten taas alkaa lunta tulla ja on pakko sanoa, että eiiiiiiiiii lunta enää!! Vaikka onhan tuo kevät tuossa ihan nurkan takana ja hienoa tämäkin aika vuodesta on. Että otetaan nyt tästäkin ajankohdasta kaikki irti. Linnut laulaa päivä päivältä enemmän ja....hmmm....Taas alko satamaan lunta 😀

Tänään meidän koira kuulosteli ja haisteli kevättalvea hangen päällä istuskellen ja auringosta nauttien. Hetken päästä satoi taas lunta. Heh.


sunnuntai 17. helmikuuta 2019

TALVIUNILTA HERÄILLÄÄN

Ryömin tuolla lumihangessa äsken. Juu. Ryömimistä se todella välillä oli. Jalat uppoo tiukkaan hankeen aina välillä, että humpsis vaan. Hanki ei ole tarpeeksi kestävää. Sitten välillä on hangessa pyrstöllään ja välillä rähmällään. Ha, haaaa! Hauskaa mun mielestä, mutta voimille toi umpihangessa kävely ottaa. Hanget on monessa kohtaa niin korkeella, että asioita voi kattella lintuperspektiivistä. Aika mielenkiintoista 😁

Kävin tarkistuskierroksella pihapiirissä ja samalla huomasin, että Heinäpää on herännyt talviunilta. Tai ilme oli sen näköinen, että taitaa vielä harkita heräämistä. Mutta kyllä sieltä jo silmä tarkkana katseltiin lumikasasta.


Jätin testimielessä kanaverkosta tekemäni linnun ensimmäistä kertaa talveksi ulos. Halusin testata, että kuinka se kestää lumikuormaa. Toki kävin siitä ravistelemassa lunta välillä pois, mutta muuten se sai olla villinä ja vapaana koko talven. Ja talvihan siis vielä jatkuu. Mutta tässä kohtaa näyttää hyvältä. Uudet jalat sille täytyy varmaan tehdä, mutta muuten se on aikalailla ok. Jibii!


Täytyy tehdä sille kaveri ensi kesänä. Sellainen oikein pirteä ja kimaltava daami 💕

Tämmösiä asioita sitä huomaa, kun aurinko on paistellut koko viikonlopun. Sitä on itsekin vähän kuin ryöminyt kolostaan esiin....osittain.....Ainakin lumihangessa on tullut rämmittyä yksin ja koiran kanssa ihan riittävästi.

torstai 14. helmikuuta 2019

YSTÄVÄNPÄIVÄ


LEPPOISAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ JA VAROKAAHAN LUMEN ALLA PIILESKELEVÄÄ JÄÄTÄ, ETTEI KÄY HUPSIS!

lauantai 26. tammikuuta 2019

HUOVUTETTU SORMINUKKE

Tein pitkästä aikaa huovutetun sorminuken. Tein niitä vuosia sitten enemmänkin, mutta sitten huovuttelin kaikenlaista muuta, niin sorminukkien teko jäi vähemmälle. Tosin niiden neulahuovuttaminen on niin kivaa, että niitä voisi tehdä useamminkin. Eihän niitä edes ole pakko pitää sorminukkeina. Ne voi tökätä vaikka johonkin koristeeksi törröttämään 😃

Nyt tein tuollaisen hevosen hevosista tykkäävälle siskoni tytölle. Ehkä tuo värikkäämpi harja tuo vähän piristystä arkeen 💖

Siskoni pojalle ajattelin vielä tehdä yhden jutun. Siitä en kerro vielä, ettei se paljastu saajalle etukäteen....




Samalla kun ulkoilutin tuota pikkuruista hevosta, niin koiramme innostui kaivamaan lumikinoksiin onkaloita. Se on sen lempipuuhaa talvella. Monesti se kätkee jonkun lelun kaivamaansa koloon ja sitten jonkun ajan päästä innoissaan kaivaa sen esiin. He, heeee. Oma-alotteinen koira. Keksii leikit itse.





Anteeksi tämä viimeinen kuva, mutta koirallahan on myös takapuoli. He, heeee! Varsin tomerasti kaivaukset etenevät kohti Kiinaa......Kun ei tulisi nurmikko vastaan.

Leppoisaa talvista viikonlopun jatkoa!

perjantai 18. tammikuuta 2019

PEIKOT TALVISISSA PUUHISSA

Pakkanen paukkuu ihan kirjaimellisesti. Puut paukahtelee tuossa lähimetsiköissä. Melko raikas päivä ollut tänään. Kaunista, mutta kylmä keli.

Peikot eivät kumminkaan ole moksiskaan pakkasesta. Satuin paikalle, kun erään kuusen alta tuli touhukas kolmikko esiin. Peikkopojat alkoivat heti riehumaan lumessa. Lumi on tosi puuterimaisen kevyttä, niin siinä on kiva temmeltää. Tosin näytti siellä olevan toinen peikko harjaakin heiluttamassa, että isoimmat lumikasat saavat harjalla kyytiä. Tosin Minikoira taitaa pomppia harjatut kasat samantien matalaksi 😁




Mutta kyllä se aurinko tosiaankin paistaa hienosti puiden latvoihin. Peikkopojat ja Minikoira kiipesivät korkealle kasan päälle katselemaan kauniisti kimmeltäviä puunlatvoja. Kylläpä se näyttääkin hienolta.



Ja siellähän se aurinko näkyykin. Salakavalasti puiden takaa pilkistää. Vähitellen se sieltä nousee korkeammalle ja näkyy meidänkin pihaan paremmin. Auringon näkeminen pihasta aiheuttaa aina riemunkiljahduksia. He, heeee!


Pirteätä pakkasviikonloppua!

lauantai 12. tammikuuta 2019

KOIRA ULKOILEE

Ulkona on nyt mukava ilma. Vaatetta kyllä täytyy kunnolla pukea. Meidän koirakin viihtyy aina vähän aikaa ulkona häkissä. Se on siellä vaan sen aikaa, kun itse puuhaillaan jotain pihalla. Ja tarvittaessa viedään sisälle, jos näyttää siltä, että varpaat alkavat palelemaan. Häkistä on myös mukava haistella metsän eläinten hajuja. Niitä tuossa liikkuu nurkissa jos jonkinlaisia karvaturkkeja 😃


Häkissä on myös tilaa juosta ja leikkiä. Aika hauska juttu on se, että asioitaan meidän koira ei tuonne tee. Se on kyllä hyvä.


Talvista viikonloppua!

perjantai 4. tammikuuta 2019

LUMIKUORRUTE

Kyllä se talvi nyt tuli oikein tosissaan. Perinteinen talviharrastus on taas alkanut eli lumen kolaaminen pihasta. Lumitöiden jälkeen äsken napsaisin kuvan yhdestä lyhdystä. Oli niin kivan näköinen.

Lumi on nyt kyllä tehnyt maiseman tosi upeaksi. Tosin lumi ja kova tuuli tekivät sitten sen, että näilläkin seuduilla oli sähköt poikki todella monella ja huonolla tuurilla vieläkin on jossain sähköttömiä taloja. Meilläkin sähköt meni poikki, mutta selvittiin noin 12 tunnilla. Onneksi osattiin varautua etukäteen, että sähköt saattavat mennä.


Tässähän ollaan jo kevään puolella. Jo monta päivää tammikuuta mennyt 😀 Mutta vielä voi katsella joulukuusta ja muita koristeita ja kai niitä sitten täytyy alkaa keräilemään pois. Onneksi hyasintit ja amaryllis vielä pukkaavat uutta kukkaa. Saa vielä niistä nauttia tammikuussakin. Se sopii mulle mainiosti.

Pirtsakkaa alkanutta tammikuuta!

lauantai 29. joulukuuta 2018

LOPPUVUODEN KUVIA

On ollut mukavia ulkoilukelejä, kun ei ole liian kylmä. Silti vaatetta saa pukea kunnolla, ettei kylmä sujahda jostain vaatteen mutkasta sisäpuolelle. Kaulaliina saa olla tiukasti kyllä kaulassa.

Pihalla näyttää ihan hauskalta, vaikka aika harmaata onkin. Tässä muutama kuva.


Tämä helmiketju kulkusineen on jo muutaman vuoden ollut tuolla pihalla ison kannon kyljessä. Hyvin se siellä näköjään säilyy ja on hauskan näköinen.


Tuo ovi näyttää olevan vaan kesäkäytössä. Sen verran pahasti on lunta kertynyt oven päälle ja eteen.



Meidän koira sai yhdestä lahjapaketista riepoteltavan lelun. No se lelu säilyi ehjänä muutaman minuutin. Tehokasta työskentelyä 😄 Tänään ripustin yhden osan lelusta meidän dogin pään päälle ja yhtä osaa se sai pitää itse suussaan. Näyttää ihan karvalakilta noi jalat tai kädet tuolla pään päällä. He, heeeee!



Yhtä reipasta loppuvuotta sinne ruutujen toiselle puolellekin! Älkää kumminkaan saako inspiraatioo näistä viimeisistä kuvista ja alkako mitään hajottamaan........ 😁