MAJAKKAJUHLA

Värikkäät hahmot ovat saaneet koristelut valmiiksi ja innoissaan katselevat joka puolella loistavia valoja. No nyt on hienon näköistä. Ja juuri oikeaan aikaan saatiin kaikki valmiiksi, joku heistä sanoo tyytyväisenä. Ja hei! Tuolta tulevat ensimmäiset juhlijat, partasuinen hahmo sanoo ja kompastuu kimaltavaan köynnökseen. Muut nauravat ja sanovat, että esitys ei ole vielä alkanutkaan ja sinä olet jo kimalteissa pyllylläsi. Kaikki nauravat silmät sikkuralla.

Peikkopojat katselevat, että joka puolelta alkaa tulla lisää värikkäitä hahmoja ja joitain pieniä eläimiä alueelle. Hahmoilla näyttää olevan ruokakoreja mukanaan. Nämä ovat siis jonkinlaiset nyyttikestijuhlat ilmeisesti.

Musiikki alkaa soimaan majakalla ja värikkäät hahmot alkavat laulamaan ja tanssimaan. Onpa kaunista, peikot huokaavat. Ja tämä alue näyttää todella upealta.

Peikkopojat katselevat, että joka puolelta alkaa tulemaan niin paljon porukkaa, että ehkä he lähtevät nyt tässä vaiheessa pois, että eivät paljastu. Mutta olipa mielenkiintoinen paikka. Eipä tämmöistä ole ennen nähtykään.

Peikot livahtavat kivien takaa vikkelästi pois ja kukaan ei huomaa heitä....ehkä. Nyt tonttuja etsimään, peikot tuumaavat hymyssä suin. Tästä täytyy kertoa heillekin.

PUUHASTELUA YÖSSÄ

Värikkäät hahmot alkavat antaa ohjeita toisilleen. Hae sinä valot sieltä majakan takaa, pitkähiuksinen tyttö sanoo. Eräs hahmoista loikkaa ketterästi majakan taakse ja alkaa nostella esiin valtavaa valovyyhteä. Tyttö jatkaa, että otetaan kaikki kiinni valoketjusta ja asetellaan se sopivasti tähän aukiolle ja majakan ympärille. Koristeköynnös täytyy vielä muistaa hakea, eräs pojista sanoo innoissaan.

No nyt todellakin alkaa tapahtua, peikkopojat tuumaavat silmät pyöreänä. Mielenkiintoista!

YÖN HÄMÄRÄSSÄ

Peikoilla taas jo silmät meinaavat painua kiinni, mutta huomaavat hämärässä yössä liikettä. Värikkäät hahmot ovat kokoontuneet majakan eteen ja juttelevat innoissaan. Peikot siristävät silmiään ja höristävät korviaan.

Värikkäät hahmot naureskelevat ja juttelevat vilkkaasti. Peikot erottavat puheesta, että kohta pitäisi ilmeisesti jotain tapahtua. Mitä ihmettä? Nyt yöllä! Peikkopojilta katosivat unihiekat silmistä saman tien.

Ihan oikeestiko täällä nyt tapahtuu jotain? No sehän kyllä sopii 👀😀

VALMISTELUJA

Siellä näyttävät kilpikonnatkin jo hieman koristelevan omaa aluettaan. Ja sammakoilla tuntuu olevan kova kiire sinne sun tänne. Niiltä taitaa olla vielä koristeet hukassa. Minusta tuossa kyllä jo on ihan riittävästi koristusta, että sammakotkin voisivat jo rauhoittua rentoutumaan.

Peikkopojat katselevat kivien takaa kaikkien näkyvissä olevien hahmojen puuhasteluja. Kovasti siellä touhutaan ja koristellaan. Katsellaan vielä jonkun aikaa. Sitten meidän kyllä täytyy jo jatkaa matkaa.

TANSSI VIE MUKANAAN

Peikot katselevat kivien takaa, kun pari värikästä hahmoa saapuu viereisistä taloista pihamaalle. Punatakkinen tyttö kuuluu sanovan jotain. Hys, nyt kuunnellaan, peikot kuiskivat.

Tyttö hihittelee sinitakkiselle pojalle. Onko sinulla jo tanssiliikkeet hallinnassa? Kovasti näytät vielä harjoittelevan. Tyttö alkaa myös keinua paikoillaan. Sinitakkinen poika vastaa, että kyllä tämä jo alkaa sujua ja kiva, kun tuolla talossakin kaverit reenaavat, niin musiikki kuuluu tänne ulos asti. Hyvä viimeistellä koreografia kuntoon, poikakin naureskelee.

Mitähän ihmettä varten tässä nyt koreografioita reenaillaan, peikkopojat kuiskivat päät musiikin tahdissa heiluen. Toivottavasti pian nähtäisiin, kun täytyy metsäänkin palata pian tonttupoikia tapaamaan.

No sinne jäivät vielä peikot ihmettelemään ja niin minäkin. Heh.

KOP, KOP

Kop, kop, kop! Keltapaitainen hahmo kopistelee vihreän talon oven edessä. Kovin pieniä nuo ovet täällä näyttävät olevan, peikkopojat tuumaavat. Onkohan täällä välillä niin kylmä, että oviaukotkin kannattaa pitää pieninä? Vai ovatko nämä hahmot kasvaneet liian suuriksi sen jälkeen, kun talot on rakennettu, pyrskähtää toinen peikko silmät naurusta sirrillään.

Keltapaitainen hahmo sujahtaa taloon sisälle. Jonkun ajan kuluttua talosta alkaa kuulua musiikkia. Oikein tosi tarttuvan rytmikästä musiikkia. Peikkopojat nyökyttelevät päitään rytmin tahdissa.

Peikkopojat yrittävät malttaa itsensä, että eivät alkaisi tanssimaan. Rytmi on niin mukaansa tempaava. Nyt peikkoja ei ainakaan väsytä yhtään 😄

TARKKAILU JATKUU

Kylläpä eväät maistuvat pienten nokkaunien jälkeen. Toinen peikkopojista on jo virkeänä tarkkailemassa mystisten hahmojen touhuja, mutta toinen peikko vielä mutustaa eväitään.

Kyllä on herkullista, huokailee eväitään vielä syövä peikkopoika.

Toinen peikoista naureskelee, että kohta täällä ovat nuo kaikki värikkäät hahmot syömässä meidän eväitä, jos vielä huokailet noin antaumuksella.

Molempia peikkoja naurattaa ja toinenkin peikko alkaa laittamaan loppuja eväitään takaisin taskuihin.

No niin! Kohta ovat molemmat peikkopojat taas tarkkailuasemissa. Toivottavasti pysyvät hereillä 😁

KÖMMÄHDYS

Haaaaaaukotus! No jopas nyt kävikin huono tuuri, tuumailevat peikkopojat. Piileskellessään kivien takana korvat ja silmät tarkkana heitä molempia oli alkanut mahdottomasti väsyttää. Linnut pitivät tasaista rupatteluääntä ja nämä kaksi värikästä hahmoa olivat jutelleet niin hiljaa ja tasaisella äänellä, että molemmat peikot olivat nukahtaneet 💤. Se siitä tarkkaavaisuudesta.

Peikkopojat naureskelevat keskenään, että toivottavasti me emme ole kuorsanneet. Silloin voi helposti paljastua. Ei kai me nyt sentään ja molemmat hihittelevät.

Peikot kaivavat vähän evästä taskuistaan ja alkavat syömään. Torkahtaessa kerkisi tulla hieman nälkä.

Ei tainnut peikoille värikkäiden hahmojen jutut kovin paljoa kirkastua, mutta on peikoilla ainakin herkullisia eväitä, niin niiden voimin jaksaa taas ihmetellä 👀😀

SUPATTELUA KIVELLÄ

Nyt peikkopoikien pitää olla todella hiljaa. Aivan heidän lähelleen kiven päälle nousee kaksi värikästä hahmoa. Kovin hiljaa nämä kaksi supattelevat keskenään ja hihittelevät. Peikkopojat kuuntelevat aivan todella matalina kivien takana, että mitä nämä kaksi oikein puhuvat.

Sana sieltä ja toinen täältä erottuu näiden kahden puheista. Peikoilla on hyvä kuulo, mutta hieman on hankalaa saada selvää. Linnutkin lähistöllä pitävät omaa rupattelutuokiotansa, niin sekin hieman sotkee kuuntelua. Mutta jotain siihen majakkajuhlaan liittyvää nämä kuuluvat puhuvan keskenään.

Onpas täällä nyt salaperäistä touhua. Itseänikin hieman kiinnostaa, että mitähän tuolla nyt oikein suunnitellaan 👀😄

Hyvää Itsenäisyyspäivää!!!

OUTO RAKENNUS

Talojen edessä oleva värikäs ryhmä hajaantui ja peikkopojat katselevat kivien takana, että mitä nyt tapahtuu. Keltapaitainen hahmo kuuluu puhuvan toiselle jotain majakkajuhlasta. Mikä ihme on majakka, peikot ihmettelevät kuiskaillen. Peikot höristävät korviaan ja yrittävät kuulla, mitä nämä kaksi juttelevat.

Tässäpä on peikkopojilla mietittävää. Eivät taida heti malttaa lähteä kivien takaa muualle. Toivottavasti taskuissa on paljon evästä, että jaksavat seurata tämän paikan tapahtumia.

KILPIKONNIA

Kivien takana peikkopojat katselevat hämmästyneinä pieniä, vihreitä eläimiä. Näkevätkö silmämme oikein vai ovatko nuo kilpikonnia? Ja voi kuinka monta pientä kilpikonnaa seuraa perässä. Kilpikonnat kävelevät rytmikkäästi värikkäiden hahmojen laulaman joululaulun tahtiin. Kilppareilla on selkeästi rytmi veressä.

Onpas tämä mielenkiintoinen paikka, kuiskailevat peikkopojat toisilleen. Peikot jäivät katselemaan lumoutuneena kilpikonnien rytmikästä menoa. Katsellaan vielä hetki täällä kivien takana, peikkopojat toteavat.

PEIKKOPOJAT IHMEISSÄÄN

Peikkopojat piileskelevät kivien takana ja ihmettelevät silmät tarkkana talojen takaa nousevaa valtavaa rakennusta. Ja keitä ovat nuo hahmot tuolla talojen edessä? 

Nyt ne alkavat laulamaan, peikkopojat supattavat. Värikkäissä asuissa olevat hahmot tanssivat paikoillaan ja laulavat jotain tunnistamatonta joululaulua. Kylläpä se kuulostaa kauniilta, peikkopojat huokaavat.

No nyt on peikkopojilla ihmeteltävää ja kyllä minäkin olen hämmästynyt, koska en tiennyt meidän kuistilla olevan noin vilkasta menoa......👀😄

PEIKKOPOJAT UTELIAINA

Mitäs, mitäs? Kun tulin kotiin, niin kuistin läpi kulkiessa kuului pienen pientä supatusta. Vähän aikaa pyörittelin päätäni, että mistä se oikein kuuluu. No sitten huomasin......Peikkopojat piilottelivat kuistilla olevan pienoistalosysteemin kivien takana.

Peikkopojat ovat tulleet varmasti samaa reittiä, mitä tontutkin käyttävät. Saas nähdä kauanko viihtyvät tuolla kuistilla. Jäävätkö ihan yöksi!?

Joulukuu hyvässä alussa. Nyt voi jo virallisesti soittaa joululauluja. Itse aloitin autossa joululaulujen kuuntelun jo marraskuun puolella. Kerrankin ajoissa 👍

JOULUKUUN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ

Kylläpäs aika on sujahtanut! Se on jo joulukuun ensimmäinen päivä. Hyvänen aika sentään! Kohtahan se jo alkaa päivä pitenemään, että nyt pitää nauttia tästä pimeästä ajasta. Olipa hassusti sanottu, mutta itse kyllä tykkään pimeästäkin, vaikka eihän kesäkelejä mikään voita.

Lumi tuli ja lumi suli. Vielä on pieniä kasoja lunta niissä kohdissa, mihin kertyi aurauskasoja. Jäätä kyllä riittää vielä joissain paikoissa ja siitä en kyllä tykkää.

Mutta satuinpa näkemään peikkopojat tuolla kallioalueella. Nautiskelivat sumuisesta, pikkuisen päälle nollan kelistä. En saanut kyllä mitään selvää, että mitä siellä juttelivat, mutta pidän korvat höröllä, jos törmään peikkopoikiin uudestaan.

Tänä vuonna ei tule varsinaista kalenteria, mutta satunnaisina päivinä tänne tupsahtelee kaikenlaista sekalaista höpinää. Olkoon se sitten harvakseltaan ilmestyvä joulukalenteri. Ei sen niin päivän päälle 😁 Katsotaan mitä tänä vuonna tänne saan aikaiseksi.... Jään ihan itse jännityksellä seuraamaan, että mitä tänne ilmestyy. On itsellekin täysi yllätys 👀😂

Ripaus joulukuun taikaa sinne ruutujen toiselle puolelle Peikkovillasta!

TUULINEN SYYSPÄIVÄ

Bongasin peikot puun oksalta keikkumassa. Keikkumassa siksi, että tuuli oli melkoisen kova ja peikot pitivät oksista kiinni ja nauroivat lehtien läpättäessä välillä naamalle ja oksan keikkuessa hurjasti. No näyttihän tuo tosi hauskalta. Melkein teki mieli itsekin kiivetä puun oksalle tuulesta nauttimaan. En sitä kumminkaan tehnyt, kun pihatyöt kutsuivat.

Peikkoja ei meinannut huomata, kun maastoutuivat niin hyvin puun lehtien sekaan.

Itsestä tämmöinen keli on tosi hauska, kunhan yrittää katsoa, että ei puita kaadu päälle 👀😁

Pirtsakkaa syksyn jatkoa Peikkovillasta!

METSÄMANSIKOITA

Eipä ole peikkopoikia näkynyt pitkään aikaan. Ovat taitaneet pysyä suuren kallion luolissa suurimman osan ajasta. Niin lämmintä on kyllä viime viikkoina ollut. Peikot ovat todennäköisesti liikkuneet enemmän illasta aamuun metsissä ja rannoilla. Mikäs sen mukavampaa. Järvien vedet ovat kyllä olleet lämpöisiä, mutta suuren kallion luolista löytyy vilpoisia vesialtaita, jos viilennystä kaipaa. Sellaisen uinnin jälkeen kyllä varmasti haluaa hetkeksi aurinkoon lämmittelemään 😁

Mutta tänään huomasin peikot tuossa yhdellä terassilla metsämansikoita syömässä. Istuivat siinä pitkän tovin ja söivät mansikoita tyytyväisinä. Näyttivät ottavan niitä siitä vielä mukaansakin. No ei mikään ihme. Ovathan nuo ihan super herkullisia!

Pistäkäähän marjoja poskeen! Niitä on nyt puskat täynnä. Nam ja slurps!

JUHANNUS

Näin sitä vaan on päästy jo juhannukseen asti ihan tosta noin vaan. Peikkopojatkin katselevat huokaillen luonnon kukkien väriloistoa. Sieltä ne kukat aina tupsahtavat esiin ja puskevat kukkia valtavalla innolla. Pörriäiset ja muut ötökät tykkäävät.

Peikkopojat napsaisivat yhden kukan mukaansa ja kiipesivät "peräpihan" penkille. Eiköhän kerätä iso kimppu kukkia nyt samalla reissulla juhannuksen kunniaksi, tuumailivat peikot.

Oikein mukavaa Juhannusta kaikille täältä Peikkovillan porukalta 😀

 

MUKAVAA PÄÄSIÄISTÄ!

Kylläpä oli mukava ilta keltaisessa linnassa, peikot vielä kiittelevät pupua ja kissaa. Pupu ja kissa ovat samaa mieltä. Pupu ehdottaa peikkopojille vielä pientä leikkiä. Peikkopojat ovat heti mukana. Minkälainen leikki, peikot kysyvät virnistellen.

Pupu sanoo, että peikkopoikien pitäisi nyt lähteä pieneksi ajaksi jonnekin metsikköön. Vähän pidemmäksi ajaksi kuin pieneksi ajaksi. Sepäs selkeätä, hihittelivät peikot. Pupu ja kissa sanovat, että he kertovat sitten, että minkälainen leikki on kyseessä, kun peikkopojat palaavat takaisin metsästä.

Peikkopojat lähtevät leikkiä arvuutellen kohti metsää. Mikähän ihmeen leikki se voi olla, he tuumailevat.

No mikähän se mahtaa olla...........?

No tietenkin pääsiäismunien piilotusta. Se ei olekaan helppo leikki, mutta hauska.

Itse ollaan tehty joskus aarrekarttoja ja niiden mukaan ollaan etsitty pääsiäismunia ja millon mitäkin. Taatusti hauskaa ja voi olla aika haastavaakin. Kannattaa kokeilla 😄

Mukavaa Pääsiäistä täältä Peikkovillasta!

KELTAINEN LINNA

Peikkopojat lähtivät metsän laidasta risujen yli hyppien ja kieppuen kuin parhaatkin telinevoimistelijat. Peikoilla tuntui olevan hauskaa.

Tuolla on keltainen linna, huudahtaa toinen peikko. Siellä jo pupu ja kissa odottelivat peikkopoikia. Ai että, kun teillä on täällä mukavaa, hihkaisivat peikot. Pupu ja kissa hihittelivät tyytyväisinä. Peikot istahtivat linnan pihalle muiden seuraan ja kohta linnan pihamaalla raikui nauru. He istuivat pihalla hämärän tuloon asti ja siirtyivät sitten linnaan sisälle. Sinne en onnistunut kuvaamaan ja olisi erittäin  epäkohteliasta mennä ikkunasta kuvailemaan.

Tässä jo Pääsiäisen pyhät kolkuttelevat ovella 😀

PUUTYÖMAA

Peikkopojat hypähtelivät kalliolta läheiseen metsään. Täällä on todellakin kaadettu puita jonkin verran. Ja tuulikaatojakin on näköjään ollut. Ei ihme, tuumailevat peikot. Tässä on talviaikana käynyt melkoisia myrskytuulia. Mutta katsopa, kun täältähän näkee nyt tuonne läheiselle järvelle asti aika hyvin. 

Tsirp, tsirp, kuuluu läheisen puun oksalta. Peikkopojat huomaavat, että pikkulinnut näyttävät tarkistelevan asuntotarjontaa eli tutkivat pönttöjä. Kohta täällä on pöntöt täynnä poikasia, peikkopojat hymyilevät.

Meitähän pyydettiin käymään keltaisessa linnassa! Mennäänkös käymään nyt siellä, toinen peikkopoika sanoo. No tottahan toki, vastaa toinen.

Hmmm. Keltainen linna......👀

KEVÄISTÄ SÄÄTÄ

Ai että, kun on ihanan lämmintä, peikkopojat tuumailevat rankan jäävuorikiipeilyn jälkeen. Peikkopojat juoksivat kallion suojaan hurjaa tuulta. Kyllä nyt onkin käynyt mahdottomasti tuuli, peikot tuumailevat. Puutkin ovat välillä ihan hurrrrrjan kallellaan tuulen voimasta. Muutama tuolla on kaatunutkin taas.

Peikkopojat katselevat kauemmaksi ja huomaavat metsän hieman muuttuneen. Tuolta on selkeästi kaadettu puita jonkin verran. Eiköhän mennä kohta sinne vähän kattelemaan 👀

LUMIKIIPEILYÄ PALMUSUNNUNTAINA

Jaahas! Pihan yhdessä lumikasassa näkyi liikettä ja siellähän ne peikkopojat kipusivat kasaa ylös. Kuuntelin tarkasti mitä peikot juttelivat. Nyt kuulemma olivat viime hetket harrastaa jäävuorikiipeilyä. Tämäkin lumikasa sulaa kohta ja sen jälkeen saadaankin tyytyä kalliokiipeilyyn.

Sinne ne peikkopojat jäivät harrastamaan hurjaa jäävuorikiipeilyä. Mukavalta puuhalta tuo näytti.

Tänään olikin lämmin päivä, vaikka tuuli taas vähän puhkuikin. Täydellinen ulkohommapäivä.....ja jäävuorikiipeilypäivä!

Mitähän peikot seuraavaksi puuhaavat 👀

VAIHTELEVAA SÄÄTÄ

Nyt voi tosiaan sanoa, että kevät keikkuen tulevi. Tai aina se taitaa keikahdellen tulla. Tuuli mylvii, välillä sataa lunta ja sitten taas aurinko lämmittää ja sulattaa lumen ja sama toistuu. Jotenkin näin se menee. Meillä vielä pääsisi pienellä varjoisammalla alueella vaikka hiihtämään ympyrää, mutta ehkä jätän sen kumminkin tekemättä 😁

Satuin eilen kuulemaan iloista naurua tuolta metsän laidasta ja kurkistin sinne suuntaan nurkan takaa. Peikkopojat pupun ja kissan kanssa naureskelivat omille varjoilleen ja tekivät hassuja liikkeitä ja varjoista tuli aina vaan hassumpia. 

Varjohassuttelun jälkeen koko porukka jatkoi rupattelua sammalrinteessä. Varjot naurattivat heitä vieläkin. He ihastelivat myös puhtaan valkoista lunta mikä suorastaan häikäisi auringon paistaessa.

Pääsiäisen aikaa elellään ja kännykkäni on onnistunut nappaamaan kuvia tästä porukasta enemmänkin. Piipahda kurkkaamassa 👀😊

YSTÄVÄNPÄIVÄ

Ihmettelin tässä vähän aikaa sitten tänään, kun yhden oviaukon päältä kuului ihmeellistä rapinaa. Katsoin ylös ja seinällä oleva koristesydän vaan heilui, kun peikkopojat roikkuivat koristeessa. Olivat tainneet juuri hypätä sinne. Ettei vaan olisi jonkinlaista ystävänpäivämeininkiä pojilla?

Mennään jo pitkällä kevättalvessa, kun ollaan jo puolivälissä helmikuuta. On jo aika keväinen tunnelma omassa päässä, vaikka täysin talvea tässä vielä elellään. Korjaus....kevättalvea elellään 😄

Ystävänpäiväterkut täältä Peikkovillasta sinne ruutujen toiselle puolelle 💗

VUOSI VAIHTUU

Se on taas vuosi vaihtumassa. Tuntuu, että juuri vaihtui tämä vuosi. Olkoon tämä vuosi parempi kuin edellinen!!!

Tulin sisälle tuohon meidän kuistille/verannalle ja eikös siellä peikkopojat istuskelleet keskeneräisessä saaristolaiskylässä. Kuuluivat ihmettelevän, että eikös tämän kylän pitänyt olla valmis talon toisen ihmisen mukaan jo ennen joulua. Täällähän ei ole kuin tämä joulukuusi ja yksi lumiukko talon vieressä. Missä ovat kaikki kylän asukkaat ja muu rekvisiitta? Vähän näyttää tyhjältä täällä, peikot hihittelevät.

Kieltämättä peikkopojat ovat oikeassa. Kylän piti olla valmis ennen joulua ja jo hyvissä ajoin joulukuussa. Miten sitten kävikään. Hätäpäissäni tein kylän aukiolle kuusen ja koristelaatikosta nappasin yhden koristelumiukon, josta näkyy kuvassa pieni osa 👀😅 Siinä oli sitten kylän "sisustus".

No eilen tein savesta hahmoja kylään, mutta niistä tuli kyllä ihan liian isoja......Käytän niitä ehkä jossain muualla ja teen uusia hahmoja.....tai jotain. Ei hosumalla hyvä tule 😏 Mutta sen tiedän, että jossain vaiheessa tässäkin kylässä on säpinää!

Näihin kuviin ja tunnelmiin!

Oikein paljon kaikkea hyvää tulevaan vuoteen kaikille Peikkovillaan poikenneille!

Se on kohta vuosi 2025!

JOULUKALENTERIN 24. LUUKKU

Majava johdattaa tontut ja peikot ojan varteen, missä joulupuu kimaltelee kauniisti. Onpa se kaunis, tuumaavat peikot ja tontut yhteen ääneen. Majava hymyilee tyytyväisenä.

Lumisten oksien takaa tupsahtaa paikalle muutama muukin tonttu sekä kärppä ja ilves. Ilves kysyy, että kuuluiko täältä sellainen tumbs, tumbs -ääni vähän aikaa sitten. Ääni tuntui kuuluvan täältä. Minähän se taisin olla, majava naureskelee. Hyräilin tuossa itsekseni ja samalla taputin hännällä rytmiä. Musiikki vie niin helposti mukanaan, tuumailee majava. Vähän myöhemmin voidaan pistää tanssiksi, jahka ilta vähän hämärtää. Jooooo, huutavat kaikki yhteen ääneen.

Joulupuun koristelamput alkavat kimallella himmeästi. Kaikki katsovat silmät suurina joulupuuta. Oi, kun kaunista. Kuinka ne noin kimaltelevat itsekseen, kaikki hämmästelevät.

Taitaapa olla pussillinen jylhän kiven taikaa näissä koristevaloissa. Mikään muu ei saa aikaan noin hienoa kimallusta, tuumailee parrakas tonttu ilvekselle. Ilves nyökyttelee tietävän näköisenä. Ja katso tuota ojaa. Siellä alkaa kimaltelemaan myös. Onpa kaunista!

Tyttötonttu katsoo taskuunsa, mihin on kerännyt punaiseen lankaan punaisia marjoja matkalta. Tyttötonttu laittaa marjat myöhemmin tarjolle puiden oksille ja niitä saavat kaikki halukkaat syödä.

Illan mittaan metsän asukkaita saapuu paikalle lisää ja majavat uivat läpi kimaltavan veden paikalle. Näky on taianomainen.

Mutta jäikö peikkojen kuulema ääni arvoitukseksi? Vai oliko äänen aiheuttaja kumminkin majava rakennuspuuhissaan? Alan kallistumaan tähän vaihtoehtoon. Mutta kyllä jylhän kiven alue on joka tapauksessa täynnä taikaa.....Ja tällä hetkellä täynnä Joulun taikaa 👀😊

Kiitos kaikille, jotka ovat taas kalenterin luukkuja availleet. Oli todella mukavaa, kun olitte mukana!!!

Oikein leppoisaa ja mukavaa Joulua joka ikiselle!!!!

JOULUKALENTERIN 23. LUUKKU

Majavan tekemä kuusi, tai paremminkin joulupuu, on valmis ja majava lähtee ojan varteen kävelemään ja katselemaan, että vieläkö löytyisi jotain kivaa koristetta puuhun laitettavaksi. Majava höristää korviaan. Onkos tuolta tulossa joku tai joitakin?

Peikkopojat ja muutama tonttuhan sieltä on tulossa. Majava hihkaisee tervehdyksen ja peikot ja tontut tulevat ripeästi majavan luokse. Peikot sanovat, että nyt me tultiin katsomaan, että mitä sinä olet täällä tehnyt. Tontut sanovat kanssa iloisesti, että mekin kerkisimme jo tulemaan, kun ei ollut enää mitään varsinaisia tontun tehtäviä tekemättä. Nyt voi ottaa jo rennosti.

Ojan varresta kuuluu iloinen rupattelu. Tovin he istuskelevat tässä ja lähtevät sitten kohti majavan tekemää yllätystä.

Siis enää yksi luukku jäljellä!!!! Onpas aika rientänyt vauhdilla!!!!

JOULUKALENTERIN 22. LUUKKU

Majava on hakenut kätköistään koristelamppusarjan. Metsän eläimilläkin voi olla koristeita. Jaa mistäkö eläimet näitä voivat saada. No tontuilta tietenkin. Nämäkin koristeet tontut jättivät majavalle jo syksyllä ja majava kätki ne huolellisesti piiloon, jotta yllätys ei paljastuisi liian aikaisin.

Mutta onpa nämä hieman hankala saada paikoilleen, majava tuumailee. Häntää apuna käyttäen lamppusarja kieputtuu kuitenkin kauniisti puiden ympärille. Tämä rakennelma on hyvin majavan näköinen. Onhan joka ikinen puu kuorittu omin hampain hienoksi ja sileäksi. Kyllä tätä kelpaa katsella.

Tämähän onkin oikea majavakuusi. Mahtavat metsän asukkaat yllättyä 😀

JOULUKALENTERIN 21. LUUKKU

Kärppä kulkee ojan vartta ja höristää korviaan. Mikä tuolta kuuluu? Tumps, tumps, tumps.... Mikä tuon äänen pitää? Pehmeä, mutta kärpän korviin kuuluva ääni.

Ilves hypähtelee kärpän luokse ja istahtaa pehmeään lumihankeen. Mitäs sinä täällä ihmettelet, kysyy ilves kärpältä. Kuuletko tuon tumps, tumps -äänen, kysyy kärppä. Se on kuulunut nyt jo jonkun aikaa. Välillä se taukoaa ja sitten se taas alkaa. Tumps, tumps.

Ilves tuumaa, että lähdetäänkö katsomaan, koska kuulostaahan tuo tosi mielenkiintoiselta. Ja aika tarttuva rytmi tuossa on myös. Ihan alkaa tanssitassua vipattamaan. Kärppää alkaa ilveksen jutut naurattamaan. Kärppä kumminkin hihittelyn lomassa sanoo, että mennään vaan katsomaan.

No sinne lähtivät kärppä ja ilves kohti tumps, tumps -ääntä 😀

Enää muutama luukku jäljellä!! Uskomatonta!

JOULUKALENTERIN 20. LUUKKU

Illan hämärtyessä majava aloittaa rakentamisen. Tästä nyt tulee vähän tämmöinen hassu, tuumailee majava ja hihittelee itsekseen. Mutta kyllä tämä asiansa ajaa ihan varmasti. Majava hyräilee puita tuuppiessaan ja taputtaa hännällään tahtia. Tumps, tumps, tumps....häntä tömähtelee pehmeästi lumen pintaan.

Annetaanpas majavan jatkaa touhujaan ja tullaan myöhemmin katsomaan lisää 👀😀

JOULUKALENTERIN 19. LUUKKU

Majava on mielestään saanut jo kaikki puut kerättyä. Nyt majava vähän katselee sopivaa paikkaa rakennelmalleen. Tässä ojan varressa kyllä on ihan paras paikka. Kyllä se johonkin tähän täytyy pystyttää, tuumailee majava

Mutta kylläpä on kaunista, majava huokailee. Oja kohisee hiljakseen ja lumi on puhtaan valkoista. Tässä on mukava aina vaan olla ja ihmetellä. Majava katselee hetken vähän tarkemmin. Ihan kuin ojan vedestä nousisi pieniä, kirkkaita timantteja ilmaan leijumaan. Onpa mystistä, mutta aika hienoa, tuumailee majava.

Täytyypä itsekin katsella ulkona välillä vielä tarkemmin, jos näkisi itsekin jotain yhtä hienoa 👀

JOULUKALENTERIN 18. LUUKKU

Tontut ja peikot jatkavat illan ja yön viettoa. Toisaalla majava touhuaa ahkerasti. Majava kuljettaa puita ojaa pitkin ja nostelee puut ojan varteen vähän ylemmäksi. Majava nauttii puuhastelusta eikä maisemissakaan ole moittimista.

Mitähän majava oikein rakentaa. Aika leppoisalta puuhat vaikuttavat. Ei ole kiireen häivääkään. 

JOULUKALENTERIN 17. LUUKKU

Jostain läheltä kuuluu tonttujen vihellys, peikkopojat innostuvat. He katselevat äänen suuntaan ja kävelevät eteenpäin. Tuolla näkyy yksi tonttu, hihkaisee toinen peikoista. Peikot pistävät juoksuksi ja ovat kohta perillä.

Touhukkaasti peikkopojat kiipeävät ylös katokseen, missä tonttuja istuskelee. Peikot ovat ketteriä kiipeämään, mutta lunta on kyllä tupruttanut aika paksusti.

Onpas kiva nähdä teitä kaikkia, sanovat peikkopojat ja hymyilevät iloisesti. Onneksi satuimme näkemään teidät, kun niin touhukkaasti tuolla lumessa tarvoitte. Mihinkäs olette menossa vai oletteko vaan kävelyllä, kyselevät tontut. Olemme menossa majavan luona käymään, kun majava rakentaa jotain, minkä me haluamme nähdä. Lähdettekö mukaan katsomaan, kysyvät peikot. No ilman muuta me lähdemme majavaa katsomaan. Majava on mukava kaveri ja taitava rakentaja.

Peikkopojat ja tontut rupattelevat ja naureskelevat pitkälle yöhön ja jäävät tähän viettämään yötä. Aamulla he päättävät lähteä kohti majavan aluetta.

JOULUKALENTERIN 16. LUUKKU

Hei katsokaapa! Tuolta tulevat peikkopojat, hihkaisee tuuheapartainen tonttu. Kutsupa peikkopojat tänne katoksen alle jutulle. Ei ollakaan nähty vähään aikaan, kuuluu vähän matkan päästä.

Tonttu viheltää kimeällä äänellä, jonka kaikki tontut tietävät, mutta myös muut metsän asukkaat tunnistavat.

Peikkopojat ovat selkeästi saaneet eväänsä syötyä ja jatkaneet matkaa. Taitavat pysähtyä seuraavaksi tähän joksikin aikaa 😊

JOULUKALENTERIN 15. LUUKKU

Kylläpäs sitä lunta nyt on tupruttanutkin melkoiset kerrokset, peikkopojat ihmettelevät. Peikot ovat jo päässeet rantaan ja katselevat ympärilleen. Joka puolella on vain valkoista lunta. Ei erota ollenkaan, että missä on vettä ja missä on maata. Ehkä meidän täytyy palata takaisin majavan luo, tuumailevat tontut.

Niin kiire ei kumminkaan ole, että ei ehtisi pitämään pientä evästaukoa. Peikkopojat istahtavat kaislikon reunaan suojaisaan koloon ja alkavat syömään tyytyväisinä eväitään.

Peikkopojat miettivät eväitä syödessään, että mitähän se majava oikein siellä rakentaa. Eiköhän se vielä selviä 😀